Kirjoittaja: Eetu Helminen, projektipäällikkö, Urban Tech Helsinki
Väitän, että suomalaisten yritykset ja yhteiskunta taantuvat, koska ymmärrämme riskit väärin. Suomessa on ollut jo pitkään vallalla kulttuuri, jossa hiotaan olemassa olevista toiminnoista entistä tehokkaampia. Vältämme pieniäkin riskejä siitä, että perusasiat muuttuisivat. Tämä johtaa siihen, että yritykset tai yhteiskunta ei uudistu. Samaan aikaan muutos, kehittyminen ei ole enää vaihtoehto. Se on pakko.
En ole mietteineni ainoa. Syksyllä useampi ekonomisti on lähestynyt samaa asiaa vähän eri näkökulmista. ETLAn Aki Kangasharju esimerkiksi totesi Kauppalehdessä, että Suomi vie vääriä tuotteita ja Suomen Pankin Petri-Mäki Fränti toteaa, että meidän pitäisi viedä bulkin sijasta tuotteita, joiden suunnittelu ja valmistaminen vaatii paljon osaamista. Vähän mutkat suoraksi vetäen minä siis väitän, että yksi suuri syy yritysten ja yhteiskunnan taantumaan on, että meillä ymmärretään riskit väärin.
Selitetään vähän. Tunnistatteko kyseisen tilanteen? Kilpailutetaan ratkaisun toimittaja. Saadaan viisi hyvää tarjousta, joista yksi on hyvin erilainen kuin muut. Se on innovatiivinen, uudenlainen. Sen on tehnyt vastaperustettu startup-yritys. Vaikka ostajaa kiinnostaa tämä ratkaisu, ei sitä osteta. Sitä ei edes testata. Hyvä jos edes pintapuolisesti arvioidaan sen mahdolliset hyödyt. Sen ostaminen arvioidaan liian riskialttiiksi. Vielä pidemmälle mennään, kun julkisissa tarjouskilpailuissa luodaan turhia kynnyksiä. Esimerkiksi useissa IT-tarjouskilpailuissa on vaatimus suuresta liikevaihdosta useiden vuosien ajan. Tämä sulkee käytännössä kaikki uudet toimijat pois.
Mitä näissä tapauksissa jätettiin tekemättä? Arvioitiinko tässä kohtaa riski siitä, että mitä jos uudenlainen ratkaisu olisikin hyvä? Entä jos jokin kilpailija hyödyntääkin sen ja saa itselleen sen ansiosta uutta liiketoimintaa ja erinomaisen kilpailuedun? Entä kaupunkiorganisaatio? Mitä jos tämä ratkaisu olisikin esimerkiksi vähentänyt päästöjä huomattavasti ja halvalla? Nyt vähennys täytyy tehdä kalliilla ja vähennysten saavuttaminen kestää pitkään? Se, mitä jätettiin tekemättä, oli vaihtoehtokustannusten arviointi.
Tässä en tarkoita vain rahallista arvoa, vaan vaihtoehtokustannus on se arvo, josta luovutaan, kun tehdään valinta kahden tai useamman vaihtoehdon välillä. Tässä tapauksessa valinta on se, että uutta ratkaisua ei edes harkita. Se voi tarkoittaa esimerkiksi uutta rakennusmateriaalia, joka olisi pitkällä aikavälillä kiinteistön käyttäjälle parempi ja halvempi sekä ympäristöystävällisempi. Uusi materiaali jätetään käyttämättä, koska riski. Vaihtoehtokustannus on siis pikemminkin paras vaihtoehto, josta luovutaan valinnan vuoksi.
Aiempia esimerkkejä ajatellen, ehkä olisi sittenkin pitänyt miettiä tarjousten arvioinnissa vielä kerran. Mitkä ovat riskit siitä, että jotain ratkaisua tai palvelua ei testata, pilotoida tai vaikka osteta käyttöön? Mitä hyötyjä jää mahdollisesti saamatta? Tämä kuullostaa itsestään selvältä, mutta miksi näissä usein toistuvissa tapauksissa ei tehty hyötyjen arviointia? Ehkä siksi, että useat nähdyt riskit startupien kanssa työskenneltäessä ovat todellisia. Ratkaisut eivät ole välttämättä perusteellisesti testattuja, vaan uusia ja innovatiivisia. Startup saattaa kaatua matkan varrella. Tosin ei niin helposti, jos sillä on asiakas. Nämä riskit olisivat kuitenkin usein minimoitavissa. Siksi olisi tärkeää arvioida mikä on riski sille, että ei hyödynnä uusimpia innovaatioita, jatkuvasti kehitä omaa toimintaansa ja omaa tarjoamaansa. Sama pätee myös julkisille organisaatioille.
Miten sitten toimia? Tärkeintä olisi opetella tekemään yhteistyötä startupien kanssa. Samalla oma organisaatio oppisi hyödyntämään uusia ratkaisuja nykyistä paremmin. Itse ehdottaisin, että otettaisiin mallia parhailta toimijoilta. Monet edelläkävijäyritykset BMWstä, Siemensistä ja Boschista alkaen ovat tunnistaneet startupien kanssa toimimisen hyödyt. He työskentelevät uusia innovatiivisia ratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa järjestelmällisesti. Uudistuvat yritykset näkevät, että tästä on heille hyötyä. Se nopeuttaa yhteistyötä tekevien yritysten uudistumista. Se pitää ostajat osaltaan kilpailijoita edellä ja siten Riski olla kokeilematta on nähty suuremmaksi kuin mahdolliset tekemisen riskit uuden yrityksen kanssa toimimisesta.
Haastan siis kaikki organisaatiot aloittamaan arvioimaan myös riskit siitä, jos ei oteta käyttöön uusia, startupien toimittamia ratkaisuja. Laskemaan, tai edes arvioimaan, ne vaihtoehtokustannukset. Kun tämä tehdään, se tekee teistä parempia, se mahdollistaa uusien innovaatioiden hyödyntämisen. Lisäksi se voi olla todella innostavaa kaikille. Eikä kaikkein vähimpänä: näin Suomi nousee nykyisestä alhostaan ja suomalaisten yritysten liiketoiminta uudistuu ja ne pääsevät uudelleen kestävään kasvuun.Tämä kirjoitus liittyy Urban Tech Helsingin, KIRAHubin ja KIRA-kasvuohjelman yhdessä käynnistämään Smart Business, Big Impact -aloitteeseen. Yritämme saada aikaiseksi rakennetun ympäristön toimintakentässä vaikuttavan muutoksen, eli madaltaa suurten yritysten ja julkisten toimijoiden kynnystä ostaa startaupeilta. Miksi se on tärkeää? Ostamalla startupeilta tuetaan kasvua Suomessa, nopeutetaan kestävyysmurrosta sekä myös teollista murrosta. Niin, toki myös ostaja hyötyy. Yritykset voivat jopa luoda itselleen uutta liiketoimintaa – hyvänen aika.
Jos haluat mukaan ratkaisemaan näitä haasteita, joukkoon mahtuu, lähettäkää vaikka minulle viesti, niin pohdimme miten kannattaisi edetä. Voimme työskennellä yhdessä yksittäisen haasteen kautta tai tukea esimerkiksi startup-tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi kun etsitte uusia ratkaisuja, meidän verkostostamme niitä löytyy 🙂