Kysymyksiä ja vastauksia

Tälle sivulle on koottu Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

yleiset kysymykset

Onko haun teemana vain rakennukset ja niiden vähähiilisyys vai koko rakennettu ympäristö (ml. infrastruktuuri)? 

Ohjelma kattaa rakennetun ympäristön laajasti, ei vain rakennuksia.  

Mistä näen avoinna olevat rahoitushaut? 

Tiedot avoinna olevista rahoitushauista ovat ympäristöministeriön ja BusinessFinlandin sivuilla ja kootusti myös ohjelman yhteisellä verkkosivulla. 

Voivatko tukea saada myös muut kuin yritykset?  

Ympäristöministeriön tukea voidaan myöntää yritykselle, yhdistykselle, kunnalle tai muille juridisille henkilöille, joilla on y-tunnus ja jonka velvoitteet, kuten verot ja maksut, on hoidettu asianmukaisesti. Rahoitusta voi saada myös kansallisille hankkeille, joissa ei välttämättä ole vientipotentiaalia. 

Business Finlandin pääkohderyhmänä ovat kansainvälistä kasvua ja vientiä tosissaan tavoittelevat yritykset. Rahoitusta voi hakea yksi yritys, yritysten välinen yhteishanke tai vähintään kolmen yrityksen ja tutkimuksen yhteishanke. Kunnille ja muille julkisille hankintayksiköille voidaan myöntää rahoitusta innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Julkinen sektori voi olla mukana luomassa uusia markkinoita tukemalla innovaatioiden syntymistä tarjoamalla kehitysympäristön ja toimimalla ratkaisun ensiostajana, jolloin yrityksille syntyy markkinareferenssejä.  

Mistä tiedän kannattaako tukea hakea BusinessFinlandilta vai ympäristöministeriöstä? 

Jos näet, että hankkeessasi on kansainvälisesti kiinnostava näkökulma tai vientipotentiaalia, ota yhteyttä ensisijaisesti Business Finlandiin. Jos ehdottamasi hanke ja sen ratkaisut ovat enemmän vain Suomessa hyödynnettävissä on ympäristöministeriön haku sopivin. Jos olet vasta muotoilemassa toteutusideaa, niin voit olla yhteydessä myös KIRAHubiin ja pohtia yhdessä mihin hakuun ideasi parhaiten sopisi. 

Hakemuksia ei siirretä hakuohjelmista toiseen, vaan hakemus pitää tehdä uudelleen aina kunkin haun ajankohtana ja hakuilmoituksen mukaisesti.  

Voiko samaan hankkeeseen saada rahoitusta sekä ympäristöministeriöstä että Business Finlandilta? 

Ei voi. Jos esimerkiksi ympäristöministeriön rahoitusta hakeva hanke tuottaa lisäarvoa Business Finlandin hankkeelle, niin siitä kannattaa mainita hakemuksessa. Hankkeita käsitellään kuitenkin erillisinä kunkin hakuohjelman kriteerien mukaan. 

Miksi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman valtionavustusprosentit ovat erilaisia Business Finlandin ja ympäristöministeriön kautta myönnettävissä avustuksissa? 

Business Finlandin rahoitus myönnetään samoilla ehdoilla kuin normaali avustusmuotoinen TKI-rahoitus. Avustusta voidaan myöntää kriittiseen tutkimustyöhön, jolla pyritään vähintään toimialalle uuden tiedon hankkimiseen ja jolla luodaan valmiuksia myöhemmälle kehittämistyölle, mutta jonka tuloksena ei vielä synny valmista tuotetta tai palvelua. Pk-yritysten tutkimusprojekteihin myönnetään enintään 50 % avustusta projektin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Midcap- ja suurille yrityksille avustus on korkeintaan 40 % projektin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. 

Ympäristöministeriön rahoituksen suuntaamiseksi tehtiin kokonaan uusi, erillinen ohjelma, jossa käytettiin esimerkkeinä aiempia ympäristöministeriön tukiohjelmia. Taloudellisen toiminnan hankkeissa ympäristöministeriön tukiprosentin enimmäismäärää (40 %) säätelee ryhmäpoikkeusasetus ja sen kokeellisen kehittämisen ehdot. Ei-taloudellisen toiminnan hankkeiden valtion tuen enimmäismääräksi määriteltiin sama enintään 40 %.  

Voiko omarahoitusosuudessa olla kunnan tai muun kuin valtion julkista rahoitusta?  

Ei-taloudelliseen toimintaan liittyvään hankkeeseen voi sisältyä valtion tukea korkeintaan 40 %, mutta hankkeissa voi olla lisäksi muutakin julkista rahoitusta (kunta, muu julkisyhteisö tms.), kunhan kaikkien julkisten tukien osuus ei kata hankkeen kokonaiskustannusten täyttä määrää. Tästä säädetään valtionavustuslaissa.  

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010688 

Taloudellisen tuen mukaisessa hankkeessa sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyä ja ryhmäpoikkeusasetusta. Julkiset rahoitukset lasketaan yhteen niin, että julkinen rahoitus yhteenlaskettuna ei ylitä sallittua enimmäismäärää 40 %.  

Lisätietoa EU:n valtiontukisääntelystä: 

https://tem.fi/eu-n-valtiontukisaantely 

Mikä on ryhmäpoikkeusasetus? 

Lähtökohtaisesti EU:ssa valtiot eivät tue yrityksiä. Yritystukia voidaan maksaa vain säännellyin ehdoin ja tiettyihin toimintoihin, joista säädetään ryhmäpoikkeusasetuksessa.  Asetus määrittelee myös sallitut tukitasot. EU:n valtiontukisääntöihin liittyvää ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan taloudellisen tuen hankkeissa. EU:n valtiontukisäännöt koskevat tilanteita, joissa julkinen sektori – esimerkiksi valtio, kunta tai kuntayhtymä – myöntää yritykselle tai toimialalle suoraa tukea tai muuta taloudellista etua.  

Lisätietoa ryhmäpoikkeusasetuksesta: 

https://tem.fi/yleinen-ryhmapoikkeusasetus 

Mikä on taloudellista toimintaa? 

Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla riippumatta siitä, onko tarkoitus tuottaa voittoa. Taloudellinen toiminta ei liity siihen, onko kyseessä yritys tai vaikkapa yhdistys tai kunta. Käytännössä taloudellisen tuen määrittelyssä tehdään hakemuksia arvioitaessa tapauskohtaista harkintaa. 

Mitä tarkoittaa “Hankkeen keskeinen sisältö ei ole tuotteen tai palvelun myynti”?

Vaikka kokeiluilla halutaan toki edistää uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä, itse kokeilun keskeinen sisältö ei saa olla tuotteen tai palvelun myyntiä. Tässä on taustalla EU:n valtiontukisäännöt ja tässä tapauksessa kokeiluhankkeissa on kyse tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan kohdistuvasta tuesta. 

Minkälaista ei-taloudellisia hankkeita ohjelmassa voi olla? 

Ei-taloudellisia hankkeita voivat olla esimerkiksi kaikille avoimet maksuttomat koulutukset, kampanjat ja viestintähankkeet. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön alalla on EU:ssa katsottu olevan toimintaa, joka ei vaikuta markkinoihin ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, tällöin se on ei-taloudellista toimintaa. Kulttuurialalla on myös paljon normaalia taloudellista toimintaa. Erilaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat myös harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa. 

Voidaanko tukea myöntää investointeihin? 

TKI-hankkeisiin voi sisältyä hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiä investointeja. Varsinaisia investointihankkeita ei rahoiteta.  

Voidaanko tukea myöntää rakennushankkeisiin? 

Rakennushankkeisiin tai niistä aiheutuviin suunnittelu- tai toteutuskustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä tukea. Rakennushankkeita tai laiteinvestointeja voidaan tukea vain siltä osin, kuin se on TKI-toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä.  

Voiko oman työn laskea omarahoitusosuuteen?

Kyllä voi. Tämä edellyttää kuitenkin tuntikirjanpitoa kirjanpidon seurannassa esimerkiksi projektikoodin avulla. Jos työntekijän työajasta todistetusti 100 % kohdistu ao. Hankkeelle tai hankkeelle on palkattu kokoaikainen työntekijä, ei tuntikirjanpitoa edellytetä.  

Mitä tarkoittaa Do No Significant Harm (DNSH) -periaate? 

EU:n elvytysrahoituksen käyttöä ohjaa periaate, että tuet ja niillä rahoitettavat toimenpiteet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristön kannalta keskeisille tekijöille, kuten vesistölle ja ilmastolle, eivätkä ratkaisut saa estää energiatehokkuutta tai materiaalien kierrätettävyyttä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja.  

DNSH -periaatteisiin liittyvää ohjeistusta tarkennetaan ohjelman aikana ja kussakin haussa käytetään parasta mahdollista käytettävissä olevaa ohjeistusta. Lisätietoa löytyy täältä.

Millä tarkkuudella hankkeen vaikutukset hiilidioksipäästöihin tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tulee osoittaa? 

Hankkeen tai hankkeen avulla kehitettävien toimintojen vaikutuksia on usein hankala tarkkaan osoittaa tai laskea. Hakijoiden tulee kuitenkin itse hakemuksessaan arvioida ja kertoa, mikä hankkeessa on sellaista, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä ja/tai auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Vaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa voi arvioida lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Hankkeen vaikuttavuutta määrittää myös se, miten laajasti hankkeen tulokset voisivat olla skaalattavissa.  

Hanketoteuttajan on hyvä perehtyä aihepiiriin liittyviin jo laadittuihin arviointityökaluihin, joilla vaikutuksia voisi hankkeessa arvioida. Hakemusten laatua parantaa, jos siitä on nähtävissä, että hakijalla on hyvä ymmärrys päästöjen vähentämisen tai sopeutumisen keinoista ja mittaroinnista.  

Voiko ohjelmasta saada rahoitusta vähähiilistä kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin? 

Kiertotalouteen liittyviä hankkeita tuetaan, kun niillä on merkittävät hyödyt vähähiilisen rakennetun ympäristön edistämiseen. Hankkeiden arviointi tehdään niiden vähähiilisyyteen liittyvien vaikutusten kautta. 

Täytyykö hankkeissa olla mukana julkisen sektorin toimija?

Ei täydy, saa olla. 

Voiko yliopisto hakea rahoitusta kokeiluhankkeelle?

Voi. EU:n ryhmäpoikkeusasetus puhuu yleisemmin tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioista. 

Mikä on tuettavien hankkeiden suuruusluokka? 

Vain tukiprosentin enimmäismäärä on määritelty, mutta ei hankerahoituksen vähimmäis- tai enimmäismääriä. Kokeiluhankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja eri näkökulmien testaamiseksi tuki on tarkoituksenmukaista jakaa vuosittain usealle hankkeelle.  

Voiko tukitaso jäädä alle 40 %:n?

Taloudellisen tuen hankkeiden tukitasosta säädetään ryhmäpoikkeusasetuksessa. Jos kokeilu sisältää tuotekehitystä tai sellaista kaupalliseen sovellukseen tähtäävää kokeilua, jonka vuoksi tuloksia ei haluta julkistaa avoimesti, tukitaso jää 25 %:iin. Tukitasoa voidaan tällöin kuitenkin korottaa yrityksen koon perusteella (keskisuuret yritykset yhteensä 35 %:iin, pienet yhteensä 40 %:iin).  

Miten tukitaso määräytyy, jos hakijakonsortiossa on sekä suuria että pk-yrityksiä?

Jos hankkeeseen sisältyy todellista yhteistyötä ja vähintään yksi yrityksistä on pk-yritys, eikä mikään yksittäinen yritys vastaa enemmästä kuin 70 prosentista tukikelpoisia kustannuksia, tukitasoksi kokeellisessa kehittämisessä tulee 40 %. 

Miten tukitaso määräytyy, jos hakijakonsortiossa on ulkomaalaisia toimijoita?

Hakijoiden kansallisuus tai toimipaikka ei vaikuta tukitasoon. 

Voiko hankkeen toteutusaikaa pidentää? 

Lähtökohtaisesti hankkeet toteutetaan hakemuksessa esitetyllä aikataululla. Aikataulun pidentäminen on mahdollista, jos tukiohjelmaan osoitettujen varojen käyttöehdot mahdollistavat aikataulumuutokset.  Muutoksia voi aiheutua esimerkiksi seuraavista perustelluista syistä: 

  • Jos hankkeella on yllättäviä ja ennakoimattomia aikatauluviiveitä aiheuttavia haasteita, esimerkiksi pilotointikohteiden yllättävä vetäytyminen tai ostopalveluprosessien kilpailutukseen liittyvät hankkeen toteuttajasta johtumattomat viiveet. 
  • Jos hanke on avustuspäätöksen ajankohdasta johtuen päässyt käynnistymään suunniteltua myöhemmin  

Tiukat ehdot aikataulun pidentämiselle perustuvat siihen, että suunniteltu kesto toimii kriteerinä hakemusten arvioinnissa. Näin ollen hakuvaiheessa tiedossa oleva pidempi kesto olisi voinut vaikuttaa hankkeen mahdollisuuksiin tulla valituksi.  

Miten arvonlisäverot ilmoitetaan ja ovatko ne tukikelpoisia kustannuksia? 

Avustuksia koskeviin laskuihin ei voi kokonaissumman päälle lisätä arvonlisäveroa, sillä valtion myöntämä tuki ei ole arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitettua vastikkeellisesta myyntiä.  

Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kustannukseksi vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä, eli se mikä tosiasiallisesti maksettiin (alv 0 %).  

Kuntaorganisaatioilla kustannukset ilmoitetaan aina ilman arvonlisäveroa. 

Ympäristöministeriön hakuun liittyvät kysymyset

Miten hakemukset käsitellään ympäristöministeriössä? 

Ensin tarkistetaan, että hakija täyttää tuensaajalle asetetut edellytykset ja, että hanke on tukiohjelman mukainen.  Tämän jälkeen hakemukset arvioidaan ympäristöministeriön asiantuntijoiden toimesta. Ympäristöministeriö voi myös pyytää yksittäisistä hankkeista riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin.  

Hakemusten arviointiin voivat osallistua vain sellaiset henkilöt, joilla ei ole sidonnaisuuksia mihinkään ao. hakukierroksen hakijaorganisaatioihin. Kaikki arviointiin osallistuvat allekirjoittavat kirjallisen vaitiolo- ja riippumattomuusvakuutuksen, jossa sitoutuvat toteuttamaan arvioinnin luottamuksellisesti ja olemaan luovuttamatta kolmannelle osapuolelle hakemuksia, työsuunnitelmia ja niihin sisältyviä tietoja. 

Miksi ympäristöministeriön valtionavustusprosentit ovat erilaisia ministeriön eri tukiohjelmissa ja avustuksissa?  

Jokainen tukiohjelma perustuu erikseen määriteltyyn tarpeeseen, teemaan ja rahoituksen ehtoihin. Eri aihealueilla ja eri toimijoille suunnatuissa hankkeissa voi olla tarkoituksenmukaista käyttää eri tukiprosenttia. Tukiprosentit määritellään aina kuhunkin valtionapumenettelyyn tarkoituksenmukaisiksi. 

Taloudellisen tuen hankkeissa julkisen tuen, ml. valtiontuki, enimmäismääristä säädetään EU-tasolla. 

Minkäsuuruiset yleiskustannukset hyväksytään tukikelpoisiksi kuluiksi?

Yleiskustannusten määrä voi olla enintään 15 % avustetun hankkeen kokonaiskustannuksista. Yleiskuluja esitettäessä kannattaa pitää mielessä, että kokeiluhankkeiden valintakriteereissä huomioidaan myös hankkeen toteutettavuus (mm. toteutettavuus käytettävissä olevilla resursseilla) ja vaikuttavuus (mm. mitä tulosta rahoituksella saadaan).

Onko usean toimijan yhteistyökonsortioille erityisiä ehtoja?  

Ympäristöministeriön haussa usean toimijan hankkeessa on oltava päävastuullinen hakija. Taloudellisen tuen hankkeissa kaikkien hankkeen osallisten on täytettävä ryhmäpoikkeusasetuksen rahoituksen ehdot liittyen mm.  vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmään ja maksamattomiin perintämääräyksiin.   

Business Finlandin hakuun liittyvät kysymykset

Ketkä osallistuvat Business Finlandin hakemusten arviointiin?  

Business Finlandin riippumattomat asiantuntijat arvioivat kaikki hankkeet. 

Voiko Business Finlandin avustusta hakea, jos käynnissä on samaan aikaan esim. ELY-keskuksen kehittämishanke? 

Kyllä voi.  

Miten arvioidaan kansainväliseen konserniin kuuluvan suomalaisen yrityksen, vientipotentiaalia, kun kansainvälinen markkina aukeaa konsernin kautta eikä suorana tytäryhtiön vientinä? 

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, mitä vaikutuksia tekemisellä on Suomeen, eli tärkeää on Suomeen syntyvä uusi arvo. Tarkastelemme Suomen osuutta konsernissa kokonaisuutena. 

Konsernin tytäryhtiön rahoitus ei ole mahdollista, jos liiketoiminnan omistus ja kaikki liiketoimintavastuu on ulkomaisessa emoyhtiössä ja Suomessa tehtäisiin vain tuotekehitystä. 

Voiko Co-Innovation-hankkeen tutkimusosapuolen omarahoitus tulla kokonaan ulkopuolisena rahoituksena? Voiko ulkopuolinen rahoitus tulla kokonaan muilta julkisilta toimijoilta kuin Business Finlandilta (ministeriö, kunta, muu valtion virasto)? 

Kyllä, tutkimusorganisaatio voi kattaa projektin kustannuksia ulkopuolisella rahoituksella 030 % Business Finlandin 70 % tutkimusavustuksen lisäksi. Julkisen tutkimuksen projekteissa rahoitus voi olla täysin julkista rahoitusta. 

Voiko yritysprojektin omarahoitusosuus tulla muilta julkisilta organisaatioilta?  

Ei voi. Omarahoituksen on tultava yksityisenä rahoituksena. Joissain tilanteissa Business Finlandin rahoituksen lisäksi projektiin voi kohdistua muutakin julkista rahoitusta, mutta julkista rahoitusta ei voi käyttää yrityksen vaadittuna omana rahoitusosuutena. Julkiset rahoitukset lasketaan yhteen ja se voi johtaa julkisten rahoittajien rahoituksen pienentämiseen ja tuen palauttamiseen rahoittajalle niin, että julkinen rahoitus yhteenlaskettuna ei ylitä projektiin sallittua julkisen tuen enimmäismäärää. 

Ajankohtaista

Tapahtumia ei löydy!
Share This