Make a BIM ja Granlund toteuttivat yhteistyöprojektin, jossa testattiin, miten rakennesuunnitelmista ja esimerkiksi PDF-piirustuksista voidaan tuottaa nopeasti digitaalinen BIM-malli (Building Information Model) ja hyödyntää sitä konkreettisesti rakennushankkeiden suunnittelussa. Yhteistyö on esimerkki siitä, miten startupin ketteryys ja ison toimijan käytännön tarpeet kohtaavat – ja miten syntyy mitattavaa hyötyä, ei “innovaatioteatteria”.
Make a BIM:n ratkaisu on selainpohjainen palvelu: käyttäjä voi syöttää järjestelmään esimerkiksi pohjapiirroksen tai PDF-dokumentin ja tuottaa siitä BIM-mallin automaattisesti. BIM-malli on käytännössä arkkitehtoninen 3D-malli, jossa on enemmän rakennus- ja tilatietoa kuin tavallisessa 3D-visualisoinnissa – ja jota voidaan käyttää suunnitteluohjelmistoissa sekä projektin eri vaiheissa.
Leo Salomaa, Eetu Helminen & Francisco Forns-Samso keskustelevat UTH-lopputilaisuudessa 22.10.2025
Granlundille tarve oli erittäin luonteva. Yrityksellä on pitkä historia BIM-mallien käytöstä, mutta erityisesti korjaus- ja perusparannushankkeissa lähtötietona on usein vain vanhoja piirustuksia: ajantasainen malli puuttuu. Make a BIM tarjosi nopean ja kustannustehokkaan tavan luoda malli tilanteissa, joissa sen tekeminen käsin olisi hidasta tai kallista.
Projektissa yhteistyö vietiin käytäntöön poikkeuksellisen systemaattisesti. Granlund ja Make a BIM tapasivat alkuvuoden aikana viikoittain ja ratkaisua testattiin viidessä eri liiketoimintayksikössä. Granlund korosti mallia, jossa mukana on aina sitoutunut liiketoimintayksikkö – tavoitteena on jatkuva eteneminen ja konkreettinen käyttö, ei pelkkä “startup-yhteistyön” esittely.
Yksi konkreettinen käyttötapaus oli korjausrakentamisen projekti, jossa BIM-malli auttoi yhdistämään (“aggregoimaan”) kentältä ja tutkimuksista saatua tietoa malliin. Esimerkiksi laboratoriotuloksia ja mittausdataa voitiin liittää rakennuksen osiin siten, että nähtiin, mitkä julkisivun elementit ylittävät tietyn raja-arvon ja vaativat toimenpiteitä – ja mitkä eivät vielä. Tämä mahdollisti korjausten priorisoinnin: koko julkisivua ei tarvitse uusia kerralla, vaan voidaan kohdistaa toimenpiteet tarkasti niihin osiin, joissa tarve on suurin. Hyötynä on edullisempi ja vaiheistettu korjaus, rakennuksen käytön parempi jatkuvuus sekä parempi suunnittelun ja päätöksenteon laatu.
Make a BIM:lle yhteistyö toi arvokasta “sparrausta” suoraan loppukäyttäjiltä: mitä mallissa pitää olla, miten sitä käytetään, mitä yksityiskohtia konsultit tarvitsevat ja mitkä ominaisuudet tuovat eniten arvoa. Tämä auttaa kohdistamaan rajalliset kehitysresurssit juuri niihin toiminnallisuuksiin, jotka tekevät tuotteesta aidosti hyödyllisen.
Granlundin näkökulmasta yhteistyön ytimessä oli myös strateginen valinta: kaikkea ei kannata kehittää itse. Sen sijaan tunnistetaan, mikä on yritykselle tärkeää ja missä ulkopuolinen ratkaisu voi tuoda nopeammin lisäarvoa. Tässä tapauksessa yhteistyö nähtiin myös maksullisena pilotointina – eli pilotit tehdään niin, että niissä on selkeä resursointi ja arvo molemmille osapuolille.
Make a BIM:n ja Granlundin projekti osoittaa, miten digitaalinen mallinnus voi tukea erityisesti korjausrakentamista: kun lähtötieto saadaan nopeasti malliksi, dataa voidaan yhdistää, vaihtoehtoja arvioida ja korjaukset kohdistaa täsmällisemmin. Lopputuloksena syntyy parempi asiakasarvo – ja samalla modernimpi tapa tehdä yhteistyötä startupien kanssa.