Riesa ja Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttivat yhteistyössä projektin, jossa Metropolian kampusten saavutettavuutta alettiin mitata uudella tavalla: selkeällä saavutettavuusindeksillä. Tavoitteena oli tehdä saavutettavuudesta konkreettista, vertailtavaa ja johdettavaa – ei vain “fiilispohjainen arvio” siitä, pääseekö esimerkiksi pyörätuolilla sisään rakennukseen.
Riesan kehittämä saavutettavuusindeksi on luku väliltä 0–100. Se kuvaa rakennuksen saavutettavuutta sekä liikkumisen että aistien näkökulmasta (esimerkiksi esteettömät reitit, opasteet, tilojen käytettävyys ja muut palvelupolun kriittiset kohdat). Vaikka taustalla oleva arviointi on asiantuntijatasoista ja monimutkaista, lopputulos on helppo ymmärtää: yksi numero, jonka avulla sekä kiinteistön ylläpito että käyttäjät voivat hahmottaa tilanteen nopeasti.
Joel Hentunen, Patrick Kuhlman & Eetu Helminen keskustelevat UTH-lopputapahtumassa 22.10.2025:
Metropolialle projekti oli tärkeä ennen kaikkea yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kampusten tulee palvella opiskelijoita ja henkilöstöä mahdollisimman esteettömästi, ja saavutettavuus koskee paljon laajempaa joukkoa kuin vain pyörätuolia käyttäviä: myös ikääntyvät, lapset ja moni “tavallinen” arjen tilanteissa apua tarvitseva hyötyvät paremmista ratkaisuista. Metropolian näkökulmasta keskeinen havainto oli myös se, että saavutettavuus ei parane pysyvästi, jos se tarkistetaan vain kerran ja “laitetaan mapin pohjalle”. Kun saavutettavuutta mitataan säännöllisesti, se pysyy agendalla ja sitä voidaan kehittää tavoitteellisesti vuodesta toiseen.
Riesa puolestaan rakensi indeksin useamman vuoden käytännön työn pohjalta. Yritys on tehnyt vuodesta 2019 lähtien saavutettavuuskartoituksia erityisesti suurille kiinteistönomistajille ja kunnille, ja koonnut lainsäädännöstä sekä suosituksista pisteytysjärjestelmän, jossa keskeiset esteet palvelupolulla tunnistetaan, painotetaan ja muunnetaan indeksiarvoksi. Projektin aikana Metropolian kampukset toimivat tärkeänä kehitysalustana, ja työn myötä Riesan ratkaisu on edennyt kohti skaalautuvuutta: asiakkaat voivat jo käyttää auditointipohjaa ja kerätä osan tiedosta itse. Seuraavina kehitysaskeleina yritys tähtää myös entistä digitaalisempiin ja automatisoidumpiin menetelmiin, esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen.
Yhteistyö nosti esiin myös laajemman teeman: miten julkiset ja suuret organisaatiot voivat tehdä tuloksellista yhteistyötä startupien kanssa. Metropolian näkökulmasta keskeinen oppi oli luottamus – jos halutaan olla kehityksen kärjessä ja parantaa maailmaa käytännön tasolla, uusia toimijoita pitää uskaltaa kokeilla. Riesan näkökulmasta taas haaste liittyy hankintakäytäntöihin: jos kaupungeissa ja suurissa organisaatioissa halutaan ratkaista tulevaisuuden ongelmia ja rakentaa 2040–2050-lukujen ympäristöjä, tarvitaan myös ketterämpiä tapoja ostaa ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja.
Riesan ja Metropolian projekti osoittaa, että saavutettavuuden kehittäminen helpottuu merkittävästi, kun sitä voidaan mitata. Kun tilanne muuttuu näkyväksi ja yhteismitalliseksi, myös parannukset voidaan kohdistaa oikein – ja tuloksia voidaan seurata aidosti.