Kuka?
Protiedon toimitusjohtaja Aaron Koskelalla on 20 vuoden kokemus infrarakentamisesta, logistiikasta ja kaupunkiympäristön kunnossapidosta. Hän on työskennellyt urallaan työmailla, työkoneiden ja kuorma-autojen ratissa, työnsuunnittelussa, työnjohdossa ja projektinjohdossa ennen siirtymistään ohjelmistoyrityksen vetovastuuseen. Nykyisessä roolissaan hän luotsaa Protiedon M-Reporting–palvelua, joka on käyttäjälähtöisesti kehitetty tuotannonohjaus- ja mobiiliraportointijärjestelmä liikkuvan työn tarpeisiin.
Koskela avasi Urbaanit Visionäärit -tietoiskussa 5.12.2025 miten mobiiliraportointi ja älykäs tuotannonohjaus voivat aidosti nostaa infrarakentamisen ja kunnossapidon tuottavuutta, ja samalla tehdä arjesta sujuvampaa työmailla. Protiedon ydinratkaisu on M-Reporting, Tampereelta ponnistava, kansainvälisestikin monipuolinen alusta, joka on suunniteltu erityisesti rakentamisen, kunnossapidon ja logistiikan toimialoille. Koskelan sanoin kyse on “älykkäästä tuotannonohjausjärjestelmästä, joka tarjoaa tehokasta ja ennen kaikkea helppoa ja sujuvaa raportointia tuotantoon, työmaille, kunnossapitourakoille ja logistiikkaketjuun”.
M-Reporting on rakennettu 14 vuoden aikana käyttäjiltä käyttäjille. Järjestelmä on modulaarinen, eli sama alusta taipuu älykkäisiin työmaaratkaisuihin, kunnossapidon sopimusurakoihin sekä logistiikan ja toimitusketjujen ohjaamiseen, mutta jokainen organisaatio voi ottaa käyttöön vain tarvitsemansa toiminnallisuudet.
Koskelan kuvaamissa esimerkeissä mobiiliraportoinnin arvo konkretisoituu. Perinteinen työmaapäiväkirja, jota on täytetty käsin, Wordissä tai monella eri mobiiliratkaisulla, on pystytty M-Reportingilla automatisoimaan: tieto haetaan olemassa olevista lähteistä, ja työnjohdon aikaa vapautuu tuottavaan tekemiseen. Vastaavasti materiaalien ja varastojen seuranta saadaan reaaliaikaisesti osaksi työmaan päivittäistä toimintaa sekä työmaakokouksiin muutamalla klikkauksella. Erityisen keskeisenä Koskela nosti esiin niin sanotun älykkään laadunvalvonnan: havainnon voi kirjata 5–10 sekunnissa, se sijoittuu kartalle ja valvonta noudattaa suoraan sopimuksen parametreja: vihreä, keltainen tai punainen kertoo, onko poikkeama hoidettu ajallaan.
Verkostoissa on voimaa
Keskustelussa nousi vahvasti esiin myös rakennus- ja infra-alan sirpaleinen teknologia-ympäristö. Koskelan mukaan viime vuosina on ollut hienoa nähdä, miten rohkeasti erilaisia digitaalisia ratkaisuja on kokeiltu. Toisaalta monessa organisaatiossa tämä on johtanut hajanaiseen järjestelmäviidakkoon. Kentällä työntekijällä saattaa olla useita sovelluksia, erilaisia tunnuksia ja toisistaan poikkeavia toimintalogiikoita, mikä syö sekä motivaatiota että tuottavuutta. Protiedon tavoitteena on auttaa organisaatioita irtautumaan yksittäisistä IT-ratkaisuista ja optimoimaan ympäristöä kohti yhden alustan mallia, jossa tiedot virtaavat sujuvasti ja integraatiot kytkevät muut järjestelmät – kuten talous-, projekti- tai koneohjausratkaisut – osaksi yhtä kokonaisuutta.
Verkostojen merkitys oli yksi tietoiskun kantavista teemoista. Koskelan mukaan kiinteistö- ja rakennusalan kestävä digitalisaatio tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ihmiset ja toimialat tuodaan yhteen. Siiloutuminen on ollut monelle organisaatiolle haaste, ja siksi verkostovoimaisuus on Protiedon toiminnassa tietoinen valinta: yritys on mukana muun muassa infra-alan tuottavuusohjelmissa, alan yhdistyksissä, KIRAHubin innovaatioekosysteemissä sekä kansainvälisillä foorumeilla, joissa haetaan oppia ja jaetaan kokemuksia. Verkostot tukevat sekä yhteiskehittämistä että sitä, että hyvät käytännöt eivät jää pilottihankkeiksi, vaan vakiintuvat osaksi arjen prosesseja.
Monipuolisen alan kokemuksen arvo nousi keskustelussa esiin myös henkilökohtaisemmalla tasolla. Koskelan polku tuotantotyöntekijästä ja kuljettajasta projektijohtoon ja edelleen toimitusjohtajaksi antaa hänelle vahvan kyvyn kääntää kentän arki ja teknologiaratkaisut yhteiseen kieleen. Hän on itse nähnyt, miten ratkaisut joko helpottavat työtä tai jäävät IT-kuluiksi, jos ne eivät istu arjen tekemiseen.
Koskela korosti myös mentoreiden ja esihenkilöiden roolia oman uransa mahdollistajina ja muistutti, että jokaisen organisaation sisällä on valtava määrä hyödyntämätöntä potentiaalia. Työntekijöiden erilaiset taustat ja vahvuudet kannattaa nähdä voimavarana, jota vastuutuksella ja luottamuksella voidaan kanavoida alan kehittämiseen.