Sitowise ja KIRAhub käynnistivät älykaupunkikehitystä luotaavan yhteistyönsä
4.11. järjestetyllä KIRAHVI-verkoston tilaisuudella. Tarkoituksemme oli katsoa
laajasti siitä, mitä kaikkea smart city oikein tarkoittaa. Termi kun tuntuu olevan
samaan aikaan rakastettu ja syvästi vihattu. Eli onko Smart City ylimarkkinoitu
myytti vai vastaus kestävään kehitykseen?
Visio älykaupungista on syntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat muuttaa kaupunkitilaa. Osa ratkaisuista näkyy kaupunkilaisille suoraan uusina älykkäinä palveluina tai sujuvampana arkena. Osa digiratkaisuista taas tukee ennen kaikkea suunnittelijoiden ja kaupungin päättäjien työtä, tarjoamalla entistä reaaliaikaisemman, luotettavamman ja kattavamman tietopohjan päätösten tueksi.
KIRAHVI-ryhmän keskustelussa älykaupungista digitaaliset ratkaisut ja data olivat sijalla neljä. Sen sijaan puhuttiin siitä, miten, kenen toimesta ja mitä tavoitetta kohden, uudet älykkäät ratkaisut tulisi valjastaa. Tilaisuuden panelisteiksi ja ”myytinmurtajiksi kutsuimme Demos Helsingin Aleksi Neuvosen, SRV:n Miimu Airaksisen, Milttonin Sanna-Mari Jäntin sekä Spinversen Veera Mustosen. Älykaupunkiesimerkkejä tilaisuudessa esittelivät Green Lahhti -hankkeen Saara Vauramo, Tuusulan Kunnan Heidi Hagman ja HSY:n Aino Hatakka. Älykaupunkiratkaisuillaan mukana alustajina olivat KONEen Jaana Hyvärinen, Wapicen Jari Kuusisto, Parklyn Päivi Raivio sekä Sitowisen Aino Karilas.
>>> Katso koko tapaamisen tallenne ja lue lisää KIRAHVI-ryhmästä
Todellinen älykkyys on kestävän kehityksen edistämistä
Tilaisuuden aikana kuulimme kattavan joukon smart city -esimerkkejä kunnilta ja yrityksiltä. Lahden CitiCAP -kokeilussa luotiin henkilökohtaisen päästökaupan malli, jossa asukkaat vähensivät hiilijalanjälkeään saaden virtuaalirahaa kaupungin palveluissa käytettäväksi. HSY on koonnut kattavan työkalupakin ilmastoviisaan asemaseudun kehittämiseksi. Tuusulassa suoraa kaupunkidemokratiaa toteutetaan osallistavan budjetoinnin keinoin.
Yritykset taas esittelivät smart city -ratkaisujaan, kuten Parkly sitä, miten luoda vihermoduuleilla monikäyttöisiä julkisia tiloja. KONE esitteli älykästä hissiratkaisua, jonka avulla kaupungista tehdään entistä saavutettavampi liikuntarajoitteisille. Wapice kertoi Tampereelle toteutetusta IOT-alustasta, jolla mahdollistetaan reaaliaikaisen datan päälle toteutettavat sovellukset ja Sitowise esitteli ratkaisua kaupunkiluonnon monimuotoisuuden seurantaan ja kompensointiin.
Kaikilla esitellyillä ratkaisuilla on jotain yhteistä: ne kaikki tähtäävät entistä kestävämpään kaupunkiympäristöön. Oli kyse sitten ilmastonmuutoksen hillinnästä, luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, osallisuuden lisäämisestä tai saavutettavuudesta, niin kaikkien ratkaisujen arvolupaus on positiivinen yhteiskunnallinen muutos.
Älykaupungin kehittäminen vaatii vallan jakoa
Smart city -kehitys on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että tulevaisuutemme on ainoastaan teknologioita tuntevien ja niitä kehittävien tahojen käsissä. Sama pelko on liitetty dataan: Syntyykö smart cityn myötä kontrollidystopia?
KIRAHVI-ryhmän keskustelussa nähtiin oheinen pelko myyttinä, kunhan älykaupungin kehittäminen tapahtuu yhdessä. Kaupunki nähtiin tärkeänä toimijana, jonka tehtävä on orkestroida älykaupungin kehitystä. Kaupunki mahdollistaa pilotit, joissa yritykset voivat kehittää tuotteitaan aidoissa ympäristöissä. Mutta yhtä tärkeänä pidettiin sitä, että kaupunki toimii läheisessä yhteistyössä järjestöjen ja sen asukkaiden kanssa. Korostettiin asukkaiden aktiivista roolia, ei vain äänestäjinä ja kohderyhminä, vaan kaupungin kehittäjinä. Kaupunkien merkittävin voimavara ovat ihmiset ja heidän osaamisensa.
Älykaupungin tekijältä vaaditaan uutta osaamista
Liikenneratkaisuilla on tärkeä rooli segregaation ehkäisemisessä. On tärkeää, että ihmiset liikkuvat kaupunginosien välillä. Samaan aikaan liikenteen päästövähennystavoitteet pakottavat pohtimaan myös liikkumisen vähentämistä. Voisimmeko siis rakentaa asuinalueita, joilta löytyy tarvittavat palvelut erilaisille asukkaille. Entä millaisilla ratkaisuilla ehkäisemme pandemian vahvistamaa yksinäisyyden ongelmaa? Tai miksi emme vain luovu kivihiilestä?
Yllä olevat haasteet ovat hyviä esimerkkejä kaupungin monimutkaisesta luonteesta. Yksinkertaiseltakin tuntuva haaste on aina osa monimutkaista systeemiä, jossa sosiaaliset, ekologiset, taloudelliset ja kulttuuriset aspektit kohtaavat. Tällaisten systeemien johtaminen ja muuttaminen vaatii meiltä uutta osaamista: uusia tietoja ja taitoja. KIRAHVI-ryhmän keskustelussa korostuikin osaamisen merkitys. Tarvitaan koulutusta ja tiedonvaihtoa esimerkiksi siitä, miten asukkaiden tarpeet otetaan suunnittelun keskiöön, miten tehdään yhteistyö yhä laajemman sidosryhmäjoukon kanssa tai miten muutosta johdetaan kohti kestävän kehityksen tavoitteita.f
Smart cityn tulee olla ratkaisu ilmastokriisiin
Tilaisuuden tarjoamat konkreettiset älykaupunkiesimerkit osoittavat hyvin sen, ettei smart city ole ylimarkkinoitu myytti. Sen sijaan smart city on parhaimmillaan tapa valjastaa älykkäät ja digitaaliset ratkaisut kestävän kehityksen edistämiseen. Smart city on tapa johtaa kaupungeissa tapahtuvaa muutosta yhdessä asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Selvää oli kuitenkin myös se, että älykkään kaupungin visio vaatii osaamisen kehittämistä ja yhteistä keskustelua siitä, millaisia arvoja haluamme kaupungeissamme edistää.
Niin, ja jos smart city ei onnistu lunastamaan lupaustaan ilmastokriisiin vastaamisesta, voidaan se todeta ylimarkkinoiduksi hypeksi.
Blogin kirjoitaja Kalle Nieminen työskentelee Sitowisella johtavana asiantuntijana. Hän pohtii työssään päivittäin kaupunkien tulevaisuus- ja vastuullisuuskysymyksiä. Hän uskoo, että rohkeus muuttua ja oppia koko ajan uutta on tärkeä osa ratkaisua.
Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja nostamaan #KIRAHVIn pöydälle? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Ilmoita oma aiheesi mukaan