”Edistyksen taito on säilyttää järjestys muutoksessa ja muutos järjestyksessä.”
— Alfred North Whitehead
Aloitimme KIRAHubin toiminnan suunnittelupäivän lukemalla ääneen yhdistyksen perustamisasiakirjaan kirjatun tarkoituksen. Kahdeksan vuotta vanha teksti ei kuulostanut historialliselta dokumentilta, vaan kuvasi hämmästyttävän tarkasti sitä, mitä teemme juuri nyt.
KIRAHub perustettiin edistämään rakennetun ympäristön toimijoiden yhteistyötä, uusien liiketoimintamallien tunnettuutta ja teknologioiden hyödyntämistä. Tarkoitukseen kirjattiin myös tiedon liikkuminen, hyvien käytäntöjen jakaminen ja suomalaisen verkoston yhdistäminen kansainvälisiin ekosysteemeihin.
Tarkoitus ei ole säilynyt käyttökelpoisena siksi, että se olisi riittävän väljä. Se on säilynyt, koska siinä ei määritellä yhtä ratkaisua, teknologiaa tai hanketta. Siinä määritellään KIRAHubin rooli uudistumisessa: auttaa eri toimijoita hahmottamaan oman tehtävänsä lisäksi yhteinen kokonaisuus.
Rooli alkoi muodostua jo KIRA-digissä vuosina 2016–2018. Hallituksen kärkihankkeessa yritykset, kunnat, kaupungit ja valtionhallinto kutsuttiin saman muutoksen äärelle. Ajatus oli yksinkertainen mutta edelleen ajankohtainen: rakennetun ympäristön uudistuminen ei onnistu, jos jokainen kehittää omaa osaansa erillään muista. Kokonaisuus syntyy vasta, kun eri toimijoiden tarpeet ja tavoitteet pystytään sovittamaan yhteen.
Kun KIRA-digi päättyi, yhteiselle tekemiselle haluttiin rakentaa pysyvä koti. KIRAHub perustettiin vuonna 2018 kolmentoista jäsenorganisaation ja kolmen hengen tiimin voimin. Seuraavina vuosina syntyivät muun muassa KIRAHVI-keskustelufoorumi, Urban3-ekosysteemitila, viikoittaiset Tietoiskut ja kansainväliset verkostot; pyrkimyksenämme oli luoda pysyviä alustoja, joilla ihmiset, tieto ja keskeneräiset ideat voisivat kohdata.
Siemenrahoituksen päätyttyä jouduimme rakentamaan toiminnalle kestävän mallin. Vuonna 2023 käynnistetty yhteistyöjäsenyys kasvoi ensimmäisen vuoden 34 organisaatiosta seuraavana vuonna 89:ään ja vuoden 2025 loppuun mennessä 112:een. Nyt ympärillämme toimii kuusi temaattista ekosysteemiä, jäsenmäärä kasvaa kuukausittain ja meitä on nyt tiimissä viisi.
Tekemisemme ulottuu tällä hetkellä tekoälystä energiansäästöön, vastuullisuustiedosta kiertotalouteen ja sosiaalisesta vastuullisuudesta kansainväliseen kasvuun. Kokonaisuus näyttää laajalta, mutta perustamisasiakirjan kautta siinä on selkeä logiikka: aiheet vaihtuvat, tehtävä toimijoiden yhdistämisestä, tiedon liikuttamisesta ja ratkaisujen käyttöönoton edistämisestä säilyy.
Olemme kutsuneet KIRAHubia sekä toimialan liimaksi että diplomaatiksi. Jälkimmäinen tuntuu juuri nyt erityisen osuvalta. Diplomaatti ei päätä muiden puolesta eikä pyri tekemään kaikista samanmielisiä. Hänen tehtävänsä on pitää keskusteluyhteydet auki, tulkata erilaisia tavoitteita ja rakentaa luottamusta yhteisen tekemisen pohjaksi. Tehtävämme ei ole määritellä, mikä on kokonaisuuden kannalta paras lopputulos, vaan auttaa toimijoita löytämään se yhdessä.
Tällä viikolla keskustelimme lounaalla ympäristöministeriön Minna Perähuhdan kanssa siitä, kuinka tärkeää jatkuva ajatusten vaihtaminen yritysten, kaupunkien ja valtionhallinnon välillä on. Suomen verrattain pienessä ekosysteemissä asiat alkavat usein realisoitua, kun niitä puhutaan ääneen monessa yhteydessä jo ennen varsinaisen tekemisen aloittamista. Yksi tunnistaa ajatuksessa oman tarpeensa, toinen lisää siihen uuden näkökulman ja kolmas näkee keinon viedä sitä käytäntöön.
Hyviä asioita ei siksi kannata pitää vakan alla odottamassa valmista lanseerausta. Avoimessa innovaatioekosysteemissä keskeneräisen ajatuksen jakaminen on työmenetelmä. Myös tuleva Rakennetun ympäristön digipäivä jatkaa tätä KIRA-digistä alkanutta perinnettä: sen tehtävä ei ole vain esitellä valmiita ratkaisuja, vaan tuoda eri toimijat saman tilannekuvan ja keskeneräistenkin kysymysten äärelle.
Tällä viikolla julkaistussa Global Innovation Indexissä Suomi sijoittui maailman kahdeksanneksi innovatiivisimmaksi taloudeksi. Samaan aikaan tavoittelemme tutkimus- ja kehittämismenojen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja etsimme keinoja synnyttää osaamisesta kasvua. Raha, tutkimus ja teknologia eivät kuitenkaan yksin takaa uudistumista. Tarvitsemme myös kykyä tunnistaa yhteisiä mahdollisuuksia ja siirtää ajatuksia organisaatioiden, hallinnonalojen ja toimialojen välillä.
Kasvun myötä KIRAHubin tarkoituksesta tulee entistä tärkeämpi. Sen tehtävä ei ole oikeuttaa kaikkea kiinnostavaa tekemistä, vaan auttaa arvioimaan, mikä palvelee ekosysteemin uudistumista kokonaisuutena. Meidän ei tarvitse omistaa jokaista ideaa tai toteuttaa jokaista aloitetta itse. Joskus tärkein tehtävämme on auttaa ajatusta löytämään oikeat ihmiset ja yhteys laajempaan muutokseen.
Ehkä pienen Suomen innovaatiokyvyn todellinen etu ei ole siinä, että keksimme enemmän kuin muut. Se voi olla siinä, että pystymme tuomaan erilaiset näkökulmat yhteiseen keskusteluun riittävän aikaisin ja rakentamaan niiden pohjalta jotakin, mihin kukaan ei päätyisi yksin.
Muutos tarvitsee jotain pysyvää: paikan, jossa siitä voidaan puhua jo ennen kuin tiedetään, mitä siitä tulee.
