Kasvu- tai yritysekosysteemien rakentaminen kuulostaa sanahelinältä, vaikka itse asiassa kyseessä on hyvin arkisesti verkostoyhteistyön suunnitelmallisesta kehittämisestä. Ekosysteemejä ei sinällään johdeta vaan niitä kehitetään, kasvatetaan ja vahvistetaan – tavoitteena mukanaolijoiden kasvu ja menestys.
Yksi verkostoyhteistyön keskeisiä haasteita on erilaisten toimijoiden visioiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen – yhteistyön ja yhteistoiminnan sujuvoittaminen. Erityisen haastavaa on tuoda yhteen voittoa tavoittelevien yritysten, osaamista luovien korkeakoulujen, sekä puitteita luovien kaupunkien intressit. Yhteinen sävel pitäisi löytää niin aikatauluista, kehityskohteista kuin panostusten määristäkin – arkikiireiden keskellä, kunkin omien tulostavoitteiden paineessa. Se on varmaa, ettei tämä kaikki tapahdu ainakaan itsestään, ilman asialleen omistautunutta ’pelinrakentajaa’.
Yhteistoiminta ja verkostojen nopeutuva kehittyminen toteutuu aidoissa kohtaamisissa – kadulla, kahviloissa, työpajoissa… – konkreettisissa tapaamisissa, yhteisiä ideoita kehitettäessä. Tiivis vuoropuhelu ja yhdessä tekeminen selkiyttävät yhteisen tekemisen tavoitteita ja kehittävät tiimien kykyä tunnistaa lupaavimmat yhteiskehitysideat.
”Ekosysteemejä ei sinällään johdeta vaan niitä kehitetään, kasvatetaan ja vahvistetaan – tavoitteena mukanaolijoiden kasvu ja menestys.”
Verkostoyhteistyötä edistämään kehitettävien kohtaamispaikkojen kokonaiskonsepteissa yhdistyvät tilat, yhteisöllisyys ja yhteistoimintaa edistävät palvelut. Kiinnostavia paikkoja ei suunnitellakaan enää pelkkinä tiloina ja tilaratkaisuina vaan käyttäjiensä arkea tukevina palvelukokonaisuuksina. Parhaimmillaan konsepteihin liitetään mukaan arkirutiinit minimoivat toimitilapalvelut, temaattisten yhteisöjen kehityspolut, yhteenkuuluvuutta luovat jäsenyysmallit, sisällöntuotantoa, projekti/hankekehitystä, mentorointia tai vaikkapa sitä kuuluisaa ’pöhinää’.
Tilat toimivat käyttäjiensä osaamisen näyteikkunoina ja yhteiskehityksen hubeina, joissa luodaan uutta yhdessä – osaajia, osaamisia, kohtaamisia, kokeiluja ja hankeideoita yhdistellen. Onnistuessaan verkostossa mukana olevien kumppaneiden yhteisöön varastoitunut tieto, kokemukset ja näkemykset saadaan yhdisteltyä toimiviksi ratkaisuiksi (uusiksi tuotteiksi, palveluiksi, ratkaisuiksi, konsepteiksi, toimintamalleiksi…). Yhteiskäyttötiloissa voidaan kokeilla ja testata uusia ideoita ja ratkaisuja, keksiä uusia osaamisyhdistelmiä ja jakaa parhaita oppeja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi.
”Parhaimmillaan konsepteihin liitetään mukaan arkirutiinit minimoivat toimitilapalvelut, temaattisten yhteisöjen kehityspolut, yhteenkuuluvuutta luovat jäsenyysmallit, sisällöntuotantoa, projekti/hankekehitystä, mentorointia tai vaikkapa sitä kuuluisaa ’pöhinää’.”
Parhaissa tiloissa syntyy osaamisverkostoja ja kumppanuusverkostoja, jotka hyödyntävät ja yhdistävät jäsentensä avainosaamiset kiinnostaviksi ratkaisuiksi. Kumuloituva osaaminen ja jatkuva osaajien välinen tiedonvaihto mahdollistavat nopeat liiketoimintamahdollisuuksien kartoitukset ja kehitettyjen ratkaisujen nopean kaupallistamisen. Syntyvät temaattiset ’klusterit’ ja ohjelmat vahvistavat koko verkoston vientikykyä globaaleilla markkinoilla.
Mariaan perusteilla oleva KIRAHubin Smart City -tila tähtää tuohon parhaiden luokkaan. Tämä KIRA-alan toimijat kokoava yhteiskäyttötila on päätetty sijoittaa keskelle Helsingin vetovoimaisinta startup-digi -yhteisöä, jonka eri alojen osaajat voidaan näin kutsua ketterästi mukaan KIRA-alan ratkaisukehitykseen.
Marian houkuttelevuutta lisäävät valmiit palvelut kumppani- ja tapahtumavirtojen koordinointiin ja vahvaksi kasvanut startup- ja kasvuyritysten tukiverkko. Jatkossa samasta paikasta löytyvät myös kaupunkikehityksen osaajajoukot, liikkumisratkaisuja kehittävät yritysryppäät ja kestävän kehityksen liiketoimintaa luovat yritysklusterit. KIRAHub linkkiytyy tässä kokonaisuudessa oikeaan joukkoon ja saa tarvitsemaansa tukea lupaavaan lähtökiihdytykseen kohti KIRA-alan positiivista muutosvaihetta – uudessa digi-ajassa. On uuden aika.
Blogin kirjoittaja Jukka Viitanen on kansainvälisesti kokenut innovaatioalustojen kehittäjä ja toteuttaja. Hän on ollut mukana arvioimassa ja kehittämässä kampusalueiden, tiede- ja teknologiapuistojen, teknologiansiirto-ohjelmien ja kasvuyritysalustojen toimintaa.
Viitasen asiakkaina ja yhteistyökumppaneina ovat olleet niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin johto yli 20 eri maasta, erityisesti Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa ratkaisuja on kehitetty kuutoskaupunkien, Tekesin, ministeriöiden, rakennusliikkeiden ja kasvuyritysten haasteisiin. Keskeiset teemat ovat liittyneet innovaatioalustojen linkittämiseen kaupunki-rakenteisiin ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen innovaatioekosysteemien avaintoimijoina. Viitanen on aktiivinen yrittäjä, osaaja ja kumppani globaaleissa innovaatioverkostoissa.
Tämä blogi on ensimmäinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään Maria01-startupkampukselle ”smart city hub” -työnimellä kehitettävää uutta rakennetun ympäristön avoimen ekosysteemin kohtaamispaikkaa. Tavoitteenamme on luoda Mariaan ekosysteemin “leikkikenttä”, jossa sosiaaliset innovaatiot, moniääniset keskustelut, siilottomat, kestävät ja innostavat konseptit, sekä avoin unelmointi kasvavat, kukkivat ja jalostuvat – ehkä jopa seuraavaksi KIRA-sarviseksi asti. Tila aukeaa alkuvuodesta 2020.