Kirailmasto-ohjelman viimeisessä tulostilaisuudessa 28.1.2026 kuultiin neljän hankkeen tulokset, käytiin yhteinen paneelikeskustelu sekä saatiin tilannekatsaukset VTT:ltä ohjelman vaikutusten arvioinnista ja tulevista Business Finlandin rahoitusmahdollisuuksista.
HYBRIssä tarkasteltiin, miten puun, betonin ja teräksen yhdistäminen voi vähentää päästöjä – ja erityisesti liitosten rooli nousi keskiöön (sekä rakenteen toimivuuden että uudelleenkäytettävyyden kannalta). Hankkeessa tehtiin elinkaariarviointeja ja kehitettiin muun muassa biopohjaista liimateknologiaa: ligniinistä kehitetty liima eteni jopa patenttiin ja kaupallistamisen polulle.
Infrakitin hankkeessa painopiste oli infrarakentamisen tuotantodataan kytkeytyvässä päätöksenteossa: tavoitteena oli ESG-data-alustan proof-of-concept, joka tukee päästövähennyksiä reaaliaikaisen, mitatun datan avulla. Kumppaniverkoston laajentamisessa päästiin tavoitteita pidemmälle, ja ratkaisuja pilotoitiin myös Ruotsissa ja Norjassa todellisilla työmailla.
Haltianin Carbon Handprint -kokonaisuudessa korostui rakennusten käyttövaiheen instrumentointi (sensorit, pilvipalvelut ja analytiikka) ja ajatus siitä, että asiakkaille voidaan tuoda konkreettinen tapa osoittaa hyvä vaikutus eikä vain minimoida haittaa. Hankkeessa kehitettiin hiilikädenjäljen viitekehystä ja indeksiä, ja pohdittiin myös ratkaisujen omaa vähähiilisyyttä (esimerkiksi sensorien materiaalivalinnat ja pilviarkkitehtuurin optimointi).
Vähähiilisten betonien säilyvyysmitoituksessa tuotiin esiin, että vähäpäästöisemmät sideaineet voivat käyttäytyä pitkällä aikavälillä eri tavoin kuin perinteiset, ja siksi suorituskyky on todennettava. Hankkeessa korostui myös se, että pohjoismaiset olosuhteet (pakkanen, tiesuola, merivesi) on ymmärrettävä tarkasti, jotta suunnitteluratkaisut ovat turvallisia ja kestäviä.
Skaalaus ratkaisee vaikuttavuuden
Paneelissa keskustelu kääntyi nopeasti siihen, miten hyvät tulokset saadaan siirrettyä laajaksi käytännöksi, ja miksi se on rakennusalalla vaikeaa.
Hybridirakentamisen kohdalla nostettiin suoraan esiin, että yhteisten ohjeiden puute tekee toteutuksista hitaita ja vaikeasti toistettavia: suunnittelijat joutuvat “suunnittelemaan joka kerta uudelleen”. Samaan aikaan betonipuolella nähtiin mahdollisuus, koska suunnittelustandardit ovat uudistumassa ja tutkimustuloksia voidaan saada käyttöön nopeammalla syklillä.
Yksi paneelin kiinnostavimmista tulevaisuuskuvista oli ajatus siitä, että rakennus olisi “älykäs jo syntyessään”: dataa kerättäisiin jo elementeistä alkaen ja koko elinkaaren ajan, jolloin kunnossapito, korjaukset ja jopa kierrätyksen todentaminen voitaisiin kytkeä mitattuun tietoon. Tämä kytkeytyi suoraan sekä Haltianin käyttövaiheen data-ajatteluun että materiaalien uudelleenkäytön ja “materiaalipankkien” teemoihin.
Katso tulostilaisuuden tallenne YouTubesta:
Vaikutusten arviointi käynnissä
Tilaisuudessa kuultiin myös VTT:n Riita Lavikan tilannekatsaus Kirailmasto-ohjelman vaikutusten arvioinnista. Työ käynnistyi loppuvuodesta, hankeraportteja käytiin läpi kymmenittäin, ja tavoitteena oli saada ensimmäinen raporttiversio valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.
Kirailmasto-hankkeen loppuseminaari järjestetään 22.4.2026 klo 11–16 osoitteessa Katajanokanlaituri 4: ilmoittaudu täällä