Nykypäivän megatrendit asettavat vaatimuksia rakenteiden seurannalle
Kaupungistuminen ja sen vaatima rakentaminen näkyy katukuvassamme useina työmaina. Työmaakaivannot tulevat lähelle kotejamme, sillä rakentaminen tapahtuu entistä tiiviimmin. Aiheutuu melua ja saastetta, mutta myös huolta siitä, miten vieressä tapahtuva myllääminen vaikuttaa oman kodin perustuksiin.
Kaupunkiympäristöissä infrarakenteiden automaattisen monitoroinnin tarvetta lisää se, että parhaat tontit ovat usein jo käytössä. Työtä tehdään siis entistä haastavimmissa pohjaolosuhteissa ja yhä lähempänä jo olemassa olevia rakennuksia. Tällöin työmaan eikä ympäröivän infran turvallisuudesta voida tinkiä.
Automatiikka tuo datan luoksesi
Nykyään saatavillamme on valtavat määrät dataa. Monet asiat ovat mitattavissa ja avoimesti tarkasteltavissa. Rannekello kädessämme saattaa mitata jatkuvasti sykettä, askeleita ja kaloreita. Kauanko menee, kun kellot alkavat mitata myös esimerkiksi ruumiinlämpöä ja verensokeria, jotta olisimme reaaliaikaisesti tietoisia vaikkapa riskistä sairastua tai ylikuormittua? Ainakin infrarakenteissa tapahtuu lähes aina mitattavissa olevia muutoksia ennen kuin on liian myöhäistä. Reagointiaika on siis tärkeää.
Mieti, miten vaikuttaisi päivittäiseen toimintaamme, jos esimerkiksi auton polttoainemäärää ei seurattaisi jatkuvasti. Emme tietäisi, mikä on tankin tilanne ja milloin polttoaine loppuu. Tuonkaltainen on tilanne valitettavan usein infrarakenteiden osalta. Polttoaineen määrän ennakoimisen puutteessa saatamme kärsiä vaikkapa matkan teon keskeytymisestä, mutta infrarakentamisessa voimme puhua vaikkapa työmaakaivannon seinän sortumisesta. Automaattisen monitoroinnin ansiosta infrarakenteissa tapahtuviin muutoksiin osataan reagoida oikea-aikaisesti, jolloin ehditään tehdä ennakoivat toiminpiteet, ennen kuin mitään vakavaa tapahtuu. Etäluettavat laitteet on mahdollista asentaa myös hankaliin paikkoihin, ja mittaustuloksia seurataan tietokoneelta tai mobiililaitteelta ilman paikan päällä käyntiä.
”Mieti, miten vaikuttaisi päivittäiseen toimintaamme, jos esimerkiksi auton polttoainemäärää ei seurattaisi jatkuvasti. Emme tietäisi, mikä on tankin tilanne ja milloin polttoaine loppuu. Tuon kaltainen on tilanne valitettavan usein infrarakenteiden osalta.”
Luonnon ääri-ilmiöt haastavat rakentamisen
Infraprojektien toteutus vaatii aina huolellista suunnittelua. Sään aiheuttamat olosuhdemuutokset, kuten sade ja routa lisäävät suunnittelun haastavuutta. Emme aina voi ennakoida, mitä meille taivaalta tarjotaan ja minkälaisia muutoksia olosuhteet maaperässä aiheuttavat. Kiinteäkin maa-aines voi muuttua juoksevaksi.
Ilmastonmuutos, sitä seuraavat ääriolosuhteet ja niiden rajutkin vaihtelut pistävät sekä maaperän että rakenteet koville. Emme välttämättä osaa vielä edes ennustaa, minkälaisia muutoksia maaperämme kokee tulevaisuudessa. Automaattiset monitorointiratkaisut kuitenkin auttavat seuraamaan ja ennakoimaan säätilan vaikutuksia infraprojekteissa.
Kehittyneillä algoritmeilla merkityksellisen informaation tuottoa
Entistä kehittyneemmät algoritmit sekä tekoälyn tuomat mahdollisuudet auttavat tuottamaan enemmän hyödyllistä informaatiota. Tarjolla olevan datan hyödyntäminen ja merkityksellisen informaation tuottaminen on monitoroinnin kannalta olennaista. Ei mitata asioita vain huvin vuoksi tai siksi, että niitä kuuluu mitata. Mitataan, jotta saisimme toimintaamme tukevaa ja edistävää informaatiota.
Yhteistyöllä saamme jalostettua datan kaikkia hyödyttävään muotoon. Tehdään KIRA-alan digimurrosta yhdessä ja valjastetaan data ja tekoäly vähentämään virheitä, turhaa työtä ja kustannuksia. Ja ennen kaikkea varmistamaan työmaiden, ympäröivän infran ja meidän kaikkien turvallisuus.
Yhteistyöllä saamme jalostettua datan kaikkia hyödyttävään muotoon. Tehdään KIRA-alan digimurrosta yhdessä ja valjastetaan data ja tekoäly vähentämään virheitä, turhaa työtä ja kustannuksia.
Blogin kirjoittaja Sami Ylönen on infrarakenteiden monitoroinnin asiantuntija. Hän on väitellyt tohtoriksi robotiikasta ja toiminut Aalto-yliopiston 20 miljoonan euron digitalisaatio- ja energiatutkimusohjelman projektipäällikkönä. Nykyisin hän toimii Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja FinMeas Oy:n toimitusjohtajana.
Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja jakamaan visiosi rakennetun ympäristön tulevaisuudesta? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Laita meille ehdotus mailiin info@kirahub.org