Rakennetun ympäristön digipäivä 2023 toi yhteen asiantuntijat pohtimaan digitalisaation vaikutusta kestävään suunnitteluun. EU-digialoitteista datatalouteen ja isännöinnin tulevaisuuteen keskittyneet puheenvuorot avasivat näkökulmia älykkäämpään ja yhteentoimivampaan rakennettuun ympäristöön.
Rakennetun ympäristön digipäivän 12.12. puhujat tarjosivat syvällisen katsauksen alan kehitykseen. Päivä valotti digitalisaation roolia kestävässä suunnittelussa, korostaen keskeisiä teemoja, kuten EU-digialoitteita, datataloutta ja yhteistyötä.
Tapahtuman juontaja, KIRAHubin Teemu Lehtinen, pohjusti päivää kertaamalla rakennetun ympäristön digivision: Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö.
Digitalisaatio kestävyyden ajurina – Juhani Damski
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski avasi päivän keskustelut korostaen digitalisaation merkitystä rakennetun ympäristön kestävyydessä. Hän muistutti, että rakennettu ympäristö on merkittävä päästöjen aiheuttaja, ja tämä tietoisuus on vahva ajuri digitalisaatiolle. Damski korosti turvallisuuskysymyksiä, joissa rakennustietojen saavutettavuus on elintärkeää. Hän painotti, että tarve kustannustehokkaille ja yhteentoimiville ratkaisuille korostuu, ja EU:n rooli digitalisaatiossa nivoutuu ilmastotavoitteisiin.
Digitaalinen kaksonen ja yhteentoimivuus – Olli-Pekka Rissanen
Johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä valotti hallinnon näkökulmaa digitalisaatioon. Hänen puheenvuoronsa keskiössä oli tarve luoda Suomeen kattava digitaalinen kaksonen. Digitaalinen kaksonen on fyysisestä ympäristöstä tehty digitaalinen malli, joka voi kommunikoida käyttäjien ja erilaisten prosessien kanssa. Rissanen korosti digitalisaation tilannetta rakennetussa ympäristössä, tunnistaen yhteentoimivuuden haasteet. Yhteentoimivuuden hän näkee olevan avainasemassa digitalisaatiossa, vaikka sen saavuttaminen voi olla monimutkainen prosessi.
Yhteistyöllä digitaalista muutosta kohti – Anna Mustajoki
Ryhmäjohtaja Anna Mustajoki Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) painotti puheenvuorossaan yhteistyön merkitystä digimuutoksessa ja datan virtauksen laajoihin mahdollisuuksiin. Hän näki, että rakennetun ympäristön kehittäminen lähtee kaavoituksesta ja että kaavojen perinteiset käyttöliittymät alkavat olla äärirajoilla. Mustajoki toi esimerkkeinä strategisista digitalisaatiotavoitteista Tampereen ja Helsingin kaupunkien tavoitteet, jotka korostavat digitalisaation hyödyntämistä päätöksenteossa. Hän totesi, että digitaalisuus vaatii myös datan yhteentoimivuutta ja vastuullista käsittelyä.
EU-digialoitteet sekä datatalous – Tommi Arola ja Taru Rastas
Tutkimusjohtaja Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä avasi EU-digialoitteiden ajankohtaista tilannetta. Arola korosti aloitteiden uutta dynamiikkaa, erityisesti Digital building logbook -aloitteen osalta. Rakennetun ympäristön dynamiikka laajenee, kun otetaan huomioon myös alan ulkopuoliset tekijät, kuten älyverkot, digitaaliset tuotepassit sekä sähköautojen latausinfra.
Datatalouden merkitys rakennetussa ympäristössä nousi esiin Sitran johtavan asiantuntijan Taru Rastaan puheenvuorossa. Hän esitteli datatalouden tiekartan, joka tähtää datan hyödyntämiseen Suomessa.
Tulevaisuuden suunnittelutyö – Tuija Pakkanen
VTT:n kestävän rakennetun ympäristön tutkimuksen vetäjä Tuija Pakkanen avasi digitalisaation kypsymistä, korostaen tiedonhallinnan ja yhteentoimivuuden roolia suunnittelutyössä. Esimerkein VTT:n tutkimushankkeista hän valotti tulevaisuuden suunnittelutyön näkymiä, erityisesti sukupolvi Z:n työtapojen muuttumista. Pakkanen alleviivasi nuorten osallistumisen motivoinnin merkitystä ja esitteli kansallisen metaversumistrategian. Hän toi esille, että teknologinen kehitys etenee, ja rakennetun ympäristön on sopeuduttava muutokseen.
Isännöinnin tulevaisuus – Henrik Tuhkanen
Kehityspäällikkö Henrik Tuhkanen OP Kodista avasi isännöinnin näkökulmaa tulevaisuuteen. Haasteina hän näki tiedon vapaan virtauksen puutteen. Tuhkanen korosti asiakas- ja asukaskeskeisyyttä isännöinnissä. Osaratkaisuina hän kertoi esimerkkejä OP:n sisäisistä kehityshankkeista, kuten ohjelmistorobotista tiedonhallinnan helpottamiseksi.
Katsaus suunnittelun ja ekosysteemien muutoksiin – Kalle Soini ja Vappu Id
Arcon architecture director Kalle Soini valotti kolmen vuosikymmenen muutosta suunnittelutyössä. Hän huomautti, että uudet teknologiat, kuten lisätty todellisuus (AR) ja virtuaalitodellisuus (VR), ovat tuoneet mahdollisuuksia visioiden esittämiseen ja suunnitteluun, mutta vaativat edelleen koulutusta ja ymmärrystä niiden täysimääräisestä hyödyntämisestä.
KIRAHubin COO Vappu Id korosti ekosysteemien voimaa alalla. Id kävi esimerkkien kautta läpi alan ilmiöitä, kuten ”Kynät pois” -kampanjaa ja #KIRAilmasto-ohjelmaa, joissa ekosysteemit ovat olleet muutoksen moottoreita.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä vaatii yhteentoimivuutta ja pitkäjänteisyyttä – Juhana Rautiainen ja Päivi Malmi
Ryhti-hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen ympäristöministeriöstä ja hankepäällikkö Päivi Malmi Sykestä keskustelivat lopuksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (Ryhti). Yhteentoimivuuden merkitys nousi esiin puheenvuoroissa. Jo hankkeen syntyvaiheilla vuonna 2018 Rautiainen esitteli, että tietojen ja menetelmien on oltava yhteentoimivia. Tärkeää on, että määrittelyt on tehty vuoropuhelussa, yhteisesti. Puhujat kiittivät kaikkia hankkeessa tähän asti mukana olleita, ja totesivat, että prosessi vaatii aikaa, osallistumista ja pieniä askeleita.
Tulevaisuuden näkymät
Päivän aikana nousseet näkökulmat osoittavat, että digitalisaatio on avainasemassa kohti kestävämpää ja älykkäämpää rakennettua ympäristöä. Asenteiden muutos, yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä teknologian hyödyntäminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa digitalisaatiossa. EU-digialoitteet tarjoavat puitteet, ja kansalliset toimet, kuten Ryhti-hanke, edistävät muutosta.
Alkuperäinen artikkeli julkaistu ryhti.syke.fi -sivulla
valokuvat: Annukka Pakarinen