Rakennusvalvonta tekee laillisuusvalvontaa eli varmistaa että rakennetun ympäristön suunnitelmat  täyttävät lainsäätäjän ja kunnan rakennuskaavan vaatimukset. Tämä on tärkeä ja velvoittava  toimenkuva, mutta aika ja tekniikat kehittyvät. 

Rakennusvalvonta myös käsittelee digitalisia aineistoja, jotka muodostavat pohjan rakennuksen  digitaalisesta kaksosesta. Pelkästään 2D-piirustusten (paperisten tai digitaalisten) pohjalta tämä  kuva jää hyvin vajavaiseksi. Nykyinen prosessi kuitenkin varmistaa, että toimitettu aineisto kuvaa sitä tahtotilaa, joka suunnittelijalla kohteesta on. Rakennusvalvonta käy nykyisen prosessin mukaan  läpi suunnitelmat ja samalla varmistaa, että toimitettu aineisto on juuri siitä kohteesta ja  nimenomaan se versio, jolle rakennuslupa on myönnetty. Tähän asti työtä on tehty ja pitkälti yhä tehdään 2D-piirustusten avulla, vaikka suunnittelu ja toteutus on jo kauan sitten siirtynyt  hyödyntämään 3D BIM-aineistoja.

BIM (Building Information Model) -mallit sisältävät rakennuksen erittäin tarkan materiaali- määrä ja mittatiedon. Tämän tiedon avulla voidaan laskea esimekiksi perinteisen toteutuksen kustannusten  ohella kohteen hiilijalanjälki ja arkistoida rakennus yksittäisten komponenttien tasolla  tulevaisuuden korjauksia, muutoksia ja kierrätystä varten. Jo pelkästään tämän vuoksi rakennuksen BIM mallit tulee kerätä talteen kansalliseen arkistoon avoimessa muodossa, jota voidaan käyttää millä tahansa järjestelmällä vaikka tuhannen vuoden päästä. Tähän tarpeeseen on kuin tilauksesta  kehitetty kansainvälinen IFC (Open BIM) -formaatti.

Järvenpään Bulevardikorttelissa käytetään BIM mallia osana rakennusvalvontaprosessia.

Tähän asti työtä on tehty ja pitkälti yhä tehdään 2D -piirustusten avulla, vaikka suunnittelu ja toteutus on jo kauan sitten siirtynyt  hyödyntämään 3D BIM -aineistoja.

Miksi RaVa?

Kokemusperäisesti voin sanoa, että ennen rakennuslupaa suunnitelmat ovat sellaisessa vaiheessa,  ettei niitä voi investointisyistä näyttää muille kuin suunnittelijoille johtuen maaperään liittyvistä  taloudellisista intresseistä. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen hankkeeseen ryhtyvää ei voi “vähempää kiinnostaa” ylimääräisen (BIM) aineiston toimittaminen ilman merkittävää lisäkorvausta.  Tämän vuoksi on selkeintä ja kustannustehokkainta vaatia IFC-malli osana rakennuslupaa ja As built- malli osana lopputarkastusta. 

As-built- malli on rakentamisen aikana tehdyillä muutoksilla täydennetty IFC-malli, jossa tyypillisesti on mukana myös RAK- ja Talotekniikka-aineisto IFC-muodossa. Rakennusvalvonnan pitää aloittaa IFC-muotoisten BIM-aineistojen kerääminen osana rakennuslupaprosessia välittömästi. Jokainen 2D-piirustuksilla myönnetty rakennuslupa hidastuttaa ja köyhdyttää kaupungin digitaalisen kaksosen rakentamista.

BIM-mallien hyödyntäminen RaVa-prosessissa

RaVan henkilöstö voi ajatella, että BIM tuo vain lisää työtä ja velvollisuuksia – Päinvastoin! Oikein  tuotettu IFC-malli on oiva lähtökohta rutiininomaiseen asioiden, kuten pinta-alojen,  tilavuuksien, RH-tietojen, poistumisteiden etäisyyksien ja leveyksien, tarkistamiseen. Tämä vapauttaa lupatarkastajat keskittymään vaikeisiin asioihin, kuten rakennuksen soveltuvuuteen osaksi olemassa olevaa ympäristöä (tai suunnitteilla olevaa tulevaa ympäristöä), tai vaikkapa asuntojen asuttavuuteen ja suunnitteluratkaisujen jumppaamiseen yhdessä suunnittelijan kanssa.

Rakennusvalvonnan pitää aloittaa IFC-muotoisten BIM-aineistojen kerääminen osana rakennuslupaprosessia välittömästi. Jokainen 2D-piirustuksilla myönnetty rakennuslupa hidastuttaa ja köyhdyttää kaupungin digitaalisen kaksosen rakentamista.

Kaupunkimalli

Kaiken edellisen yhteensovittamisen pystyy tekemään helpoiten hyödyntämällä kaupunkimallia.  Kaupunkimallilla on monta nimeä, CIM (City Information Model) UIM (Urban Information Model)  tai digitaalinen kaksonen.  

Kaupunkimalli on todellisen kaupungin digitaalinen vastine. Kaupunkimalli on parhaimmillaan  myös avoin; vähintäänkin siinä on avoin rajapinta, jonka avulla tietoa voidaan jakaa muita  tarkoituksia varten. Avoin kaupunkimalli kaavoituksen ja paikkatiedon näkökulmasta on  kansainvälinen CityGML, josta kehitellään tarkentuvaa CityJSON- formaattia. Infrarakentamisen  näkökulmasta tarvittava formaatti on LandXML-pohjainen tietosisältö. 

IFC-aineisto on avoimena aineistona hyvä ratkaisu rakennusten tiedon arkistointiin. Itse  rakennusten suunnittelussa voidaan käyttää toki ns. natiiviformaatteja, kunhan rakennuslupaa  haettaessa aineisto toimitetaan käsiteltäväksi ja arkistoitavaksi avoimessa IFC-muodossa. On  tunnettua, että tiedosta jää jotain natiiviformaatin hienouksia pois, mutta yli 80% tarpeellisesta  tiedosta saadaan talteen tietomalliformaatissa. Se on kuitenkin 100% enemmän BIM, kuin nykyinen 2D-piirustuksiin perustuva työtapa. Lisäksi IFC on natiiviohjelmiston tekijänoikeuksien kannalta  hyödyllinen formaatti; IFC ei vaadi mukaansa sitä ohjelmanpätkää, jolla jokin komponentti on luotu, vaan ainoastaan lopputuloksen.

Miksi rakennusvalvonta on paikkatieto- ja mittausosaston paras kaveri?

Kerätyn tarkan IFC-tiedon avulla paikkatieto voi rakentaa ja päivittää kustannustehokkaasti  rakennuksen kivijalkavektorit kantakarttaan ja jopa LOD3-tarkkuisen semanttisen kaupunkimallin. Rakennusvalvonnan nykyisen prosessin osana se saadaan helposti kerättyä, kunhan asia vain päätetään niin tehdä! On selvää, että eri standardien, formaattien ja tietosisältöjen kanssa toimittaessa hankkeiden eri vaiheissa tarvitaan kaupungin moninaisten ammattilaisten yhteistyötä. Pelkästään erilaisten koordinaatistojen  kanssa toimittaessa tarvitaan alkuvaiheessa paikkatiedon -ja/tai mittausosaston tukea  rakennusvalvonnalle. 

Kaupunkien ja kuntien rakennusvalvonta- ja maanmittaustulot kattavat hyväksytyn taksan mukaisesti kustannuksia. Nämä ovat kunnissa harvoja oman toimintansa kattavia toimintoja.  Yhdessä kaupungin osastot voivat tuottaa tehokkaasti, nykyisiä prosesseja vain hiukan tarkentamalla, laadukkaan ja tietorikkaan kaupunkimallin, joka toimii lähtötietona kaupungin toiminnoille. Tieto on kultaa ja ajantasainen 3D BIM/CIM/UIM -tieto on tulevaisuudessa yhä  tärkeämpi osa rakennetun ympäristön kehittämistä ja ylläpitoa. 

Kirjoittaja Petri Kokko on Sova3D Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt tietomallinnuksen ja ohjelmistokehityksen parissa vuodesta 1993 lähtien useissa yrityksissä. Hän on valmistunut arkkitehtuurin maisteriksi Oulun yliopistosta ja hankkinut suurimman osan käytännön kokemuksistaan on kuitenkin AEC-teollisuuden ohjelmistokehityksestä.

“World is round and at least 3 dimensional, why should we use only 2D practises, while technology  supports now much more, easier and for larger audiences using web-technolgy in 3D to solve every day practical problems in AEC”.
.

Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja nostamaan #KIRAHVIn pöydälle? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Ilmoita oma aiheesi mukaan

Share This