Ympäristöministeriössä tehdään töitä rakennetun ympäristön digitalisaation kirittämiseksi. Ryhti-hankkeen tavoitteena on luoda fyysistä maailmaa vastaava digitaalinen versio – eli digitaalinen kaksonen – koko maan rakennetusta ympäristöstä. Rakennettua ympäristöä koskevien tietojen tulee olla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti yhteentoimivia. Ennen kuin päästään tekemään tiedoista teknisesti yhteentoimivia, on varmistettava, että tiedon merkitys säilyy samana, kun tietoa siirretään organisaatiosta toiseen, eli tietojen semanttinen yhteentoimivuus.
Ryhti-hanke on käynnissä vuoden 2023 loppuun asti, joten tavoite on kieltämättä kunnianhimoinen: Luotavaan yhteiseen tietovarantoon tullaan näillä näkymin kokoamaan käytännössä koko Suomen kaavojen, rakennuslupien ja rakennusten tiedot yhteiseen käyttöön. Koska tietoja tuottavat ja varastoivat tällä hetkellä sadat eri kunnat ja tahot, tiedot eivät ymmärrettävästi ole kaikilla osapuolilla samassa yhtenäisessä muodossa. Samoilla käsitteillä saattaa olla erilaisia termejä, ja käsitteiden määritelmissä pieniä eroavaisuuksia organisaatiosta riippuen. Tämän vuoksi on tehtävä terminologista sanastotyötä ennen yhteisen tietovarannon rakentamista. On sovittava yhteisesti, miten mikäkin termi määritellään.
Mitä sanastopalvelua tähän terminologiseen sanastotyöhön kannattaisi sitten käyttää? Erilaisia sanastopalveluja löytyy internetistä useampia, ja alan toimija saattaakin tuntea olevansa vähän hukassa niiden kanssa. Sanastopalveluja on olemassa useita, sillä ne on tehty eri tarkoituksiin.
”Rakennettua ympäristöä koskevien tietojen tulee olla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti yhteentoimivia. Ennen kuin päästään tekemään tiedoista teknisesti yhteentoimivia, on varmistettava, että tiedon merkitys säilyy samana, kun tietoa siirretään organisaatiosta toiseen, eli tietojen semanttinen yhteentoimivuus.”
Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Yhteentoimivuusalusta tähtää julkishallinnon ja yksityisen sektorin semanttiseen yhteentoimivuuteen. Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalu on tarkoitettu terminologisten sanastojen sekä käsitemääritysten laatimiseen ja ylläpitoon. Terminologinen sanasto tarkoittaa sanastoa, joka sisältää erikoisalojen käsitteisiin ja niiden nimityksiin liittyvää tietoa. Terminologisessa sanastossa kerrotaan siis, mitä käsitettä milläkin termillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan.
Finto puolestaan on sanastopalvelu, joka sisältää erityisesti ontologioita. Ontologioina kuvataan käsitteiden väliset suhteet yleensä asiasanoihin ja termeihin perustuvina hierarkioina. Tällöin tiedetään, mitkä termit liittyvät toisiinsa, ja mihin kokonaisuuksiin ne luokitellaan. Ontologiat ovat yksi mahdollistaja koneellisten päättelyketjujen syntymisessä, joita voidaan hyödyntää mm. tekoälysovelluksissa. Fintoa ylläpidetään Kansalliskirjastossa.
”Luotavaan yhteiseen tietovarantoon tullaan näillä näkymin kokoamaan käytännössä koko Suomen kaavojen, rakennuslupien ja rakennusten tiedot yhteiseen käyttöön.”
Tieteen termipankki on wikipohjainen tieteenalojen yhteinen termitietokanta. Palvelua hyödynnetään erityisesti tiedeyhteisössä, joka tuottaa siihen sisältöä talkoohengessä. Työtä koordinoi Helsingin yliopisto. Runsaasti termejä löytyy myös Sanastokeskus TSK:n ylläpitämästä TEPA-termipankista. Palvelussa on sekä Sanastokeskus TSK:n että muiden asiantuntijoiden laatimia aineistoja erikoisalojen sanastoista.
Ympäristöministeriössä Ryhti-hankkeen sanastopalveluksi on valittu Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalu. Tällä tavoin Ryhti-hankkeessa määriteltävä sanasto tulee avoimesti ja julkisesti hyödynnettäväksi myös rakennetun ympäristön kentän ulkopuolelle. Käsitteitä saadaan helposti hyödynnettyä myös rakennetun ympäristön yhteisen tietovarannon tietorakenteiden laatimisessa Yhteentoimivuusalustan Koodistot– ja Tietomallit-työkaluissa.
Rakennetun ympäristön sanastoa laajennetaan Ryhti-hankkeen aikana yhdessä Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden yhteistyöryhmän kanssa. Mukaan tulee uusia käsitteitä, joita tarvitaan yhteisen tietovarannon rakentamisessa. Sanasto on tuskin koskaan valmis pelkästään jo siksi, että kielemme kehittyy koko ajan. Siksipä alan sanasto tulee päivittymään jatkossakin uusilla käsitteillä sekä nykyisten päivityksillä.
Blogin kirjoittaja Anssi Hänninen työskentelee erityisasiantuntijana ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla ja tekee töitä Ryhti-hankkeen Yhteentoimivuus-osiossa rakennetun ympäristön semanttisen yhteentoimivuuden eteen.
Blogi on alunperin julkaistu ympäristöministeriön omilla sivuilla.
KIRAHub edustaa kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksiä rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden yhteistyöryhmän sihteeristössä ja toimii hankkeen viestintäkumppanina.
Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja jakamaan visiosi rakennetun ympäristön tulevaisuudesta? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Laita meille ehdotus mailiin info@kirahub.org