Rakennushankkeita on aina pidetty arvaamattomina ja on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jokin hankkeessa yllättää. Erityisen epämukavalta tuntuu se, kun hankkeen budjetti projektinjohdon valtavista työmääristä huolimatta ylittyy ja hankkeen rakennuttaja joutuu pettymään. Harva lähtee rakentamaan 50 miljoonan euron hanketta varautuen siihen, että hanke lopulta maksaakin 60 miljoonaa euroa.
Ongelma ei ole uusi, vaan tätä pidetään jopa rakennusalalle tunnusomaisena piirteenä. Asiaa on kansainvälisesti tutkittu paljon ja esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn kansainvälisen tutkimuksen mukaan ennen suunnittelua asetetut budjetit poikkeavat yleisesti lopullisista kustannuksista 30-50 %. On siis yllättävän tavanomaista, että rakennushanke maksaa puolitoista kertaa enemmän, kuin mihin on varauduttu.
Budjettiylityksiä pahempi asia on kuitenkin se, jos hankkeen lopputulos ei vastaakaan sille suunnitellun käytön tarpeita. Tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä rakennushanke on todellisuudessa monen eri erityisasiantuntijan yhteispeliä. Rakennuttaja, käyttäjät, suunnittelijat ja urakoitsijat tekevät hankkeen aikana lukemattomia pieniä ja suuria päätöksiä, jotka tehdään usein vailla tietoa siitä mitä näistä päätöksistä voi myöhemmin hankkeessa seurata. Jos päätösten seurauksia ei ymmärretä, ei projektia voi aidosti johtaa tavoitteisiin ja onnistuminen on lopulta sattuman kauppaa. Pahimmillaan voi käydä niin, että rahat eivät riitä ja lopputuloksen laatu kärsii.
>>> Katso Haahtela TVD:n Urbaanit visionäärit -tietoisku!
Tietoa on aina liian vähän silloin kuin sitä tarvittaisiin
Tärkeimmät hankkeessa tehtävät päätökset liittyvät yleensä rakennuksen kaupalliseen tai toiminnalliseen konseptiin. Nämä päätökset tehdään jo hankkeen alkuvaiheessa, mutta niiden seurauksia ei voi ymmärtää ilman käsitystä suunnitteluratkaisuista.
Rakennus siis yleensä aina ensin suunnitellaan ja tämän jälkeen lasketaan mittaamalla arkkitehtisuunnitelmista, rakennesuunnitelmista ja LVIS-suunnitelmista kaikki määrätiedot (anturat, betoniseinät, puupilarit, kupariputket jne.), joiden perusteella määritetään esimerkiksi rakentamisen kustannukset ja hiilijalanjälki. Vaikka laskeminen onkin tällä tavoin mahdollista, on tilanne tiedon hyödyntämisen kannalta ristiriitainen: jo laadittuja, valmiita suunnitelmia harvoin merkittävästi muutetaan mittaamalla saatujen tulosten perusteella.
Kun tieto suunnitteluratkaisuista on saatavilla, on yleensä jo liian myöhäistä muuttaa aidosti merkittäviä asioita. Tieto päätösten seurauksista saadaan siis aina liian myöhään ja aito mahdollisuus ohjata hanketta jää puuttumaan. Pahimmillaan hanke karkaa tilaajan ja projektinjohdon käsistä ja projekti epäonnistuu
Päätösten seurauksia ei voi tietää – jos ei tiedä mitä ollaan rakentamassa
Tilanne on ristiriitainen. Ennen suunnittelua tehtävillä päätöksillä on keskeinen vaikutus hankkeen lopputulokseen, mutta päätökset tarvitsisivat tuekseen suunnittelun tuottaman tiedon. Ainoa vaihtoehto käytännössä on koko suunnitteluprosessin mallintaminen, niin että koko rakennus itseasiassa suunnitellaan algoritmiavusteisesti ennen todellisen suunnittelun aloittamista. Ratkaisu on siis suunnittelun ja rakentamisen simulointi päätöksentekoa varten, ja tähän me kehitimme Haahtela TVD® simulaatiomallin.
Aidosti toimivan simulaatiomallin taustalla on neljä uudenlaista innovaatiota. Tilamitoitus muuntaa rakennuksen käyttäjän toiminnalliset vaatimukset rakennuksen tiloiksi. Tilojen mallinnus muuntaa käytön olosuhteiden vaatimukset (lämpötila, ilmanvaihto, kuorma) tilojen ominaisuuksiksi (mitat, muoto, kantavuus). Suunnitteluratkaisujen mallinnus muuntaa tilat ja niiden ominaisuudet rakennus- ja tekniikkaosiksi. Rakennustehtävien mallinnus mallintaa tilojen ominaisuuksien ja rakennuksen geometrian perusteella rakennustehtävien menekit (hankkeen johto-, suunnittelu- ja työmaatehtävät). Näiden lisäksi malliin on lisätty kiinteistön arvon laskentaa varten toteutettu sijaintiin perustuva maan arvon malli.
Simulaatiomalli on konstruktiivinen, eli se pyrkii mallintamaan miten ammattitaitoiset toimijat todennäköisesti, toimisivat kussakin rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvässä tehtävässä, sen sijaan että lopputuloksia laskettaisiin jo toteutuneiden hankkeiden tilastollisina keskiarvoina. Näin voimme muodostaa rakennuksen täydellisen kuvauksen ilman valmiita suunnitteluratkaisuja.
Tavoitteena simulaatioavusteinen päätöksenteko
Simulaation avulla voi tutkia päätösten vaikutuksia sitoutumatta vielä mihinkään. Simulaationkin tueksi tarvitaan toki todellista tietoa. Kun tietoa on tarjolla, pystytään simulaatiota tarkentamaan todellisen tiedon pohjalta, jolloin tilannekuva pysyy läpi koko hankkeen. Tämä mahdollistaa sen, että päätöksentekijällä on oikea tieto oikeaan aikaan saatavilla, jolloin voidaan varmistaa, että toiminnallisuuteen, kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen liittyvät tavoitteet oikeasti toteutuvat.
Blogin kirjoitaja Pyry Haahtela (DI) työskentelee Haahtelassa TVD-simulaatiomallin kehittäjänä. Hän haluaa kirjoituksissaan tuoda esille sitä, miten rakennushankkeiden osapuolet voisivat tehdä parempia päätöksiä simulaatioiden tuottaman tiedon avulla.
Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja nostamaan #KIRAHVIn pöydälle? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Ilmoita oma aiheesi mukaan