Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä. 12.2.2026 järjestetyssä webinaarissa tarkasteltiin, miten energiadatan parempi saatavuus, sujuvampi jakaminen ja yhteiset pelisäännöt voivat tukea isännöinnin arkea, taloyhtiöiden päätöksentekoa ja uusien palvelujen syntymistä.
Datahub sujuvoittaa sähkön mittaustiedon hyödyntämistä
Fingrid Datahubin asiakaspäällikkö Marjut Puukangas avasi webinaarissa, miten Datahub toimii sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettynä tiedonvaihtopalveluna. Datahub kokoaa sähkön käyttöpaikkoihin liittyvää tietoa yhteen paikkaan ja mahdollistaa sen hyödyntämisen niille toimijoille, joilla on tietoon oikeus. Järjestelmässä on tiedot noin neljästä miljoonasta sähkön käyttöpaikasta, ja sitä käyttävät sähkönmyyjät, jakeluverkkoyhtiöt sekä palveluntarjoajat.
Puukangas korosti, että kyse ei ole asiakkaiden tietojen vapaasta avaamisesta, vaan hallitusta ja luvitetusta tiedonvaihdosta. Sähkönkäyttäjät voivat tarkastella tietojaan asiakasportaalissa, ja palveluntarjoajat voivat hyödyntää tietoa rajapintojen kautta asiakkaan valtuutuksella.
Sähködata on vasta osa kokonaisuutta
KIRAHubin Teemu Lehtinen laajensi näkökulmaa sähködatasta taloyhtiöiden koko energiadatan ekosysteemiin. Hänen mukaansa Fingridin Datahub on hyvä esimerkki siitä, miten tiedonvaihtopalvelu voi helpottaa datan virtausta, mutta taloyhtiöiden energiatehokkuuden kannalta tarvitaan laajempi kokonaiskuva. Sähkön lisäksi tarvitaan tietoa esimerkiksi lämmöstä, vedestä, kulutuksen ajankohdista, säästä, rakennuksista ja kiinteistön käytöstä.
Lehtisen mukaan taloyhtiöiden energiadatan ympärille tarvitaan yhteinen toimintamalli ja selkeämmät pelisäännöt. Markkinoilla on jo paljon ratkaisuja, mutta datan laaja jakaminen ja hyödyntäminen on edelleen vaikeaa. Tavoitteena on vähentää manuaalista työtä: sen sijaan, että isännöitsijät hakevat tietoja eri portaaleista tai kokoavat niitä Excel-taulukoihin, datan pitäisi liikkua rajapintojen kautta automaattisesti oikeisiin järjestelmiin.
Arvo syntyy, kun data yhdistyy analytiikkaan ja päätöksentekoon
Hankkeessa kehitettävä data-avaruus toimii ensimmäisenä versiona mallista, jossa taloyhtiöiden energiankulutusdataa voitaisiin jakaa hallitusti ja valtuutuksiin perustuen. Data-avaruus ei vielä itsessään tuota säästöjä, mutta se muodostaa perustan analytiikalle, palveluille ja työkaluille, joiden avulla säästöjä voidaan tunnistaa ja toteuttaa.
Yksittäinen datapiste, kuten sähkönkulutus, kertoo lähinnä mitä on tapahtunut. Kun sen rinnalle yhdistetään esimerkiksi lämmön, veden, sääolosuhteiden ja kiinteistön käytön tietoja, voidaan alkaa ymmärtää, miksi jotakin tapahtui ja mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Lehtinen konkretisoi tätä esimerkeillä: sähkön tehopiikki yhdistettynä lämmityksen perussäätöön voi paljastaa väärän ohjauslogiikan, ja veden yökulutuksen sekä sähkön kuormituksen yhdistelmä voi auttaa tunnistamaan vuodon tai laitevian ajoissa.
Seuraavat askeleet liittyvät toimijaverkoston kartoittamiseen, datan jakamisen pelisääntöjen kehittämiseen sekä toimintamallin validointiin. Keskeisiä kysymyksiä ovat datan omistajuus, käyttöoikeudet, valtuutukset, tietoturva, yksityisyys ja datan käytöstä syntyvä taloudellinen hyöty. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus tuottaa ostajan opas datapohjaisiin energiaratkaisuihin, jotta taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat huomioida datan käytön ja jakamisen paremmin myös hankinnoissa ja sopimuksissa.