Parhaissa ekosysteemeissä kaikki sen osapuolet voittavat. Tätä periaatetta pyritään toteuttamaan myös kesällä 2021 käynnistyneessä toimialan yhteisessä ja avoimessa ”Huoltokirjadata virtaa” -hankkeessa, joka on edennyt pilotointivaiheeseen.
Tavoitteena on lisätä datan käyttöä, tuoda sille uusia käyttökohteita ja näin synnyttää uusia palveluita. Hanke on lähtenyt sinänsä liikkeelle hyvin käytännönläheisistä tarpeista: nyt huoltokirjojen dataa leikkaillaan ja liimaillaan järjestelmistä toisiin, kuittauksia pyydetään toisilta henkilöiltä sähköpostissa ja asioita unohtuu helposti. Hanketta edelsi ympäristöministeriön vetämä hanke, jossa standardoitiin huoltokirja-dataa yhteentoimivuusalustalle. Näitä malleja otetaan nyt käyttöön.
TAVOITTEISTA KÄYTÄNTÖÖN
Jokaisen toimijan on toki itse löydettävä omassa toiminnassa parhaiten realisoitavissa oleva hyöty. Pilotteja käynnistetään kolmen huoltoyhtiön johtamana: Lassila&Tikanoja, Are ja Akseli Kiinteistöpalvelut. Jokaisessa pilotissa on mukana myös loppuasiakas sekä huoltokirjatoimijat. Muitakin pilotteja voidaan hankkeessa käynnistää vielä heti alkuvuodesta.
Hanke on järjestänyt kesällä ja syksyllä työpajoja, joissa on toisaalta kartoitettu, millaisissa asioissa nykyistä paremmin virtaavalle huoltokirjadatalle olisi tarvetta, ja toisaalta, millaisia haasteita asiaan liittyy. Tärkeimmiksi käyttötapauksiksi ovat nousseet huoltokalenteritietojen, palvelupyyntöjen, laiterekisteritietojen ja kulutustietojen välittäminen.
Sujuvalla datan virtaamisella tavoitellaan manuaalityön ja virheiden vähentämistä. Vastaavasti loppuasiakkaat toivovat saavansa seurannasta reaaliaikaisempaa, kun tieto on ajantasalla eri järjestelmissä ja raportoinnissa. Taustalla on myös halu luoda älykkäämpiä kiinteistöpalveluita, kun dataa voidaan joustavasti yhdistellä ja jatkojalostaa.
>>>Lue lisää hankkeesta
DATASTA YHTEENTOIMIVAA
Koska hankkeessa pyritään käytännön tuloksiin, aluksi piloteissa aloitetaan yksinkertaista käyttötapauksista, jotta dataa päästään hyödyntämään. Samalla testataan Platform of Trustin luottamusominaisuuksia, joilla datan oikeuksien haltija voi määrittää, kuka voi käyttää dataa ja millaisin ehdoin.
Teknisesti hankkeessa on rakennettu yhteydet sellaisiin sähköisiin huoltokirjapalveluihin, joista löytyvät nykyaikaiset API-rajapinnat. Yhteydet on rakennettu Granlund Manageriin, Visma Tampuuriin, sekä Fatman Frameen. Yhteyksien toiminta viimeistellään pilottien käytännön tarpeiden pohjalta. Tämän jälkeen nämä yhteydet ovat Platform of Trustin kautta käytettävissä – tietenkin edellyttäen, että palvelu on muuten loppuasiakkaan käytössä. Myös muita huoltokirjajärjestelmiä voidaan kytkeä samalla mallilla myöhemmin. Kun dataa välitetään eri huoltokirjoista, siitä tehdään yhteentoimivaa hyödyntäen Platform of Trustissa kehitettävää avoimen lähdekoodin tietomallia. Myös tämän toimivuutta testataan piloteissa.
Kaikenkaikkiaan Platform of Trustiin on nyt kytkettynä kuutisenkymmentä erilaista järjestelmää rakennusmateriaalitiedoista, RAU-järjestelmiin ja IoT-alustoihin.
Piloteissa testataan alkutalven aikana virtausta teknisesti ja tämän jälkeen huoltoyhtiöiden johdolla sen vaikutuksia käytännön tekemiseen. Ensimmäisissä piloteissa keskitytään varsinkin huoltokalenteritietoihin ja palvelupyyntöihin. Hankkeen kestoa on jatkettu vuoden 2021 lopusta vuoden 2022 puoleen väliin, jotta pilotointi ehditään tehdä huolella.
Isossa kuvassa tämä hanke on yksi käytännön keinoista, jolla parannetaan rakennetun ympäristön yhteentoimivuutta. Hankkeen tuloksena syntyy alalle valmista käytettävissä olevaa avointa teknologiaa yhteentoimivaan tiedon liikutteluun – aluksi muutamaan keskeiseen käyttötapaukseen liittyen. Se mahdollistaa uusien toimintamallien luomisen yrityksissä ja hyötyjen realisoimisen. Kun vähennetään tehottomuutta ja synnytetään uusia mahdollisuuksia, voivat loppuasiakkaat voittaa parempina palveluina ja palveluntarjoajille syntyy keinoja uudenlaisen liiketoiminnan synnyttämiseen.
Blogin kirjoittaja Vesa Ilmarinen toimii Platform of Trustissa Chief Impact Officerina ja hän on perehtynyt erityisesti ekosysteemipohjaisten ratkaisujen luomiseen sekä luottamukseen datan jakamisessa ja hyödyntämisessä. Vesalla on yli 20 vuoden kokemus liiketoiminnan digitalisoinnista eri toimialoilla ja hän on toinen “Digitalisaatio – yritysjohdon käsikirja” -teoksen kirjoittajista.Datapainotteisen työn vastapainoksi tämä “digihessu” viettää aikaansa luonnossa, urheillen, omakotitalon puuhissa ja kirjallisuuden parissa – erityisesti mielenkiintona historia, joka antaa hyvää perspektiiviä hahmottaa digitalisaation tuomia muutoksia.
Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja nostamaan #KIRAHVIn pöydälle? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Ilmoita oma aiheesi mukaan