Rakennusalan digitalisaatio merkitsee uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja tuottavuuden kasvua. Se ei ole pikkujuttua alalla, jonka vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 34 miljardia euroa.

 

Suomen lisäksi rakentamisen kustannustehokkuutta ja rakennetun ympäristön älykkyyttä edistävä digitalisaatio ja alustaratkaisut ovat kysyttyjä kaikkialla, missä kaupungistuminen etenee. Innovaatioista myös maksetaan. Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta.

Rakennusalan digitalisaatiosta puhuttaessa Suomessa ei tarvitse paukutella henkseleitä ilman katetta. Kuluneella vaalikaudella hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuneen kiinteistö- ja rakentamisalan KIRA-digin ja sen synnyttämien kokeiluhankkeiden onnistuminen on merkki siitä, että suunta on oikea. Tulosten on laskettu tuovan yksinomaan Suomessa hyötyä noin 5,5 miljardia euroa vuodessa laajasti käyttöönotettuna. Tuloksien valossa kannattaa miettiä, millainen merkitys kokeilujen jalostamisella ja skaalaamisella voi olla – myös kansainvälisesti.

”Tarjolla on paikka edelläkävijänä, sillä Suomi on paalutettu osaamisella, jonka päälle voidaan rakentaa kansainvälisestikin merkittävä rakennusalan digitalisoitumisen menestystarina. Ilman ministeriöiden tukea tuo tarina jää kuitenkin kertomatta.”

 Jotta rakennusalan digiloikka ei jää lyhyeksi tai ole hyppy tuntemattomaan, alkavalla hallituskaudella tulee ymmärtää rakennusalan kokonaisohjauksen kehittämisen palvelevan myös alan digitalisaatiota. Uudet ratkaisut voivat kokonaisohjauksen puuttuessa pahimmillaan muuttua pienen piirin puuhasteluksi ja omaisuudeksi. Suomessa on osaamista, joka mahdollistaa alustaratkaisujen kehittämisen datan välittämiseen ja jalostamiseen. Niille on käyttöä rakennusalalla aina maankäytön ja rakentamisten lupaprosesseista olosuhteiden hallintaan ja ennustamiseen sekä rakennetun ympäristön ylläpitoon ja ekologisuuden lisäämiseen asti.

KIRA-digi-hankkeessa oli mukana kokeilu, jossa tavoiteltiin Vantaan kaupungin rakennuslupaprosessin tietomallipohjaista sujuvoittamista.  Edelleen suurelta osin 2D-kuviin perustuvat kaavoitusprosessit ovat mitä oivallisin esimerkki käytänteistä, joissa digitalisaatiolle on tilausta. Tulevan hallituksen työpöydällä on maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Työ pitää sisällään myös kaavaprosessien uudistamisen. Kirsikkana hallitusti rakennetun digikakun päällä ovat toimialan käytäntöjen läpinäkyvyyden, yhtenäisyyden ja asiakaslähtöisyyden lisääntyminen, laadun paraneminen sekä työn mielekkyyden kasvu.

”Valtion rahoituspäätöksiä tehtäessä on muistettava, ettei digitalisaation edistämisessä ole kyse kulusta, vaan investoinnista, joka voi parhaimmillaan tehdä Suomesta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation kärkimaan.”

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiossa valtion tuki tarkoittaa lähtöpotkua, ei koko muutoksen kannattelua. Valtion rahoitus olisi tarpeen kolminkertaistaa noin 25 miljoonaan euroon, jotta muun muassa tulokset saadaan vietyä mahdollisimman laajalti käytäntöön. KIRA-alan yhteisöt ovat jo omalla siemenrahoituksellaan käynnistäneet KIRAHubin jatkamaan KIRA-digin työtä. KIRA-digi on osoittanut, että hankkeille löytyy myös markkinoilta rahoittajia. Rahoittajat näkevät potentiaalin, joka ratkaisujen skaalaamisessa ja muille toimialoille viemisessä on. 

Valtion rahoituspäätöksiä tehtäessä on muistettava, ettei digitalisaation edistämisessä ole kyse kulusta, vaan investoinnista, joka voi parhaimmillaan tehdä Suomesta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaation kärkimaan.

Blogin kirjoittaja Aleksi Randell on Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja. Hän toimii myös Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtajana ja on osallistunut sekä KIRA-digin että KIRAHubin johtoryhmän toimintaan. Randell on aiemmin toiminut pitkään Turun kaupunginjohtajana sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Valtionhallinnossa hän on työskennellyt ministerin erityisavustajana liikenne- ja viestintäministeriössä. Hänellä on useita merkittäviä luottamustehtäviä ja kokemusta myös kansainvälisestä toiminnasta ja vaikuttamisesta. Koulutukseltaan Randell on valtiotieteen maisteri.

Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja jakamaan visiosi rakennetun ympäristön tulevaisuudesta? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Laita meille ehdotus mailiin info@kirahub.org

Share This