Pystyykö teknologian kehitys muuttamaan rakentamisen yhtä perusteellisesti kuin monet muut toimialat? Olemme eksponentiaalisen kehityksen käyrän alkupäässä. Mitä tapahtuu, kun kiihdytys todella alkaa?

Omat ensimmäiset työmaakokemukseni ovat jo 1970-luvulta. Toimin kesäharjoittelijana Naantaliin rakennetun koulun työmaalla apumiehenä. Viimeisin työmaakäyntini oli pari viikkoa sitten. Miten itse rakentaminen työmaalla on muuttunut vuosien varrella? Työntekijöillä on nyt hienommat suojavarusteet; Naantalissa varusteina olivat t-paita, farkut ja lenkkitossut. Koneet näyttävät kuitenkin aika samanlaisilta ja suunnitelmat kulkevat edelleen työmaatoimistosta mestalle paperilla.

Olen viimeisen seitsemän vuoden aikana haastatellut satoja rakentamisen uudistajia Suomesta ja maailmalta. Yhä suurempi osa heistä on ohjelmistokehittäjiä. Olen myös tavannut robotiikan, sosiologian ja peliteollisuuden edustajia. Harva heistä on ollut ”saappaat savessa” työmailla. Kuitenkin heidän työnsä tulee johtamaan perinteisen alan suureen muutokseen. Eräs haastateltavani, tanskalaisen DareDisrupt-yhtiön perustaja Anders Hvid, totesi, että eksponentiaalinen kiihtyvyys on paras tapa kuvata muutosta, jota elämme. Hänen mukaansa teknologian kehitys on kuitenkin täysin ennustettavaa. Voimme piirtää käyrän, joka kuvaa vaikkapa tietokoneen suorituskykyä tai aurinkoenergian hintaa. Vaati kuitenkin rohkeutta hyväksyä näiden käyrien luonne, hän totesi.

Jean-Marc Côté ja ryhmä ranskalaisia taiteilijoita kuvitteli 1900-luvun alussa, miltä maailma näyttää vuonna 2000.

“Tuntuu, että monessa mielessä rakentamisen tulevaisuutta ajatellessa olemme samassa tilanteessa kuin ranskalaistaiteilijat yli 100 vuotta sitten. On vaikeaa kuvitella, mihin kehitys todella johtaa.”

Jean-Marc Côté ja ryhmä ranskalaisia taiteilijoita kuvitteli 1900-luvun alussa, miltä maailma näyttää vuonna 2000. Heidän piirroksissaan on automaatiota ja koneita, mutta 1800-luvun lopun viitekehyksessä. Yhdessä kuvassa postinkantaja on saapunut lentolaitteellaan tuomaan kirjeet kotiovelle. Parturiliikkeessä robottikädet heiluttelevat partaveistä ja -sutia. Ovatpa taiteilijat visioineet tulevaisuuden rakentamistakin. Siinä arkkitehti istuu työmaan reunalla puhelinkopin näköisessä tilassa, piirustus pöydällä, painellen toisella kädellä ohjauspaneelin kytkimiä. Työmaalla robottikädet hakkaavat kiviä taltalla ja latovat valmiista kappaleista rakennusta. Tuntuu, että monessa mielessä rakentamisen tulevaisuutta ajatellessa olemme samassa tilanteessa kuin ranskalaistaiteilijat yli 100 vuotta sitten. On vaikeaa kuvitella, mihin kehitys todella johtaa. On kuitenkin useita heikkoja ja vahvempia signaaleita, joita kuunnellen tulevaisuutta voi hahmottaa.

 

Itsestään selvästi tietokoneiden kapasiteetin ja datan määrän kasvu tulevat muuttamaan rakentamista. Tekoäly ja koneoppiminen ovat vielä lähtökuopissaan, mutta ne tuottavat jo nyt hämmästyttäviä tuloksia. Kykymme ymmärtää asiakkaiden tarpeita, ympäristön olosuhteita ja rakentamisen vaikutuksia tulee kehittymään. Suunnittelussa ei tarvitse tyytyä kahteen tai kolmeen vaihtoehtoratkaisuun, vaan niitä voi olla kymmeniä tuhansia, eri parametrien mukaan optimoituina. Koneet pystyvät lopulta tekemään suurimman osan suunnittelutyöstä. Meille jää alkuoletusten valinta ja päätösten tekeminen.

“Tulevaisuuden rakentajat ovat eräänlaisia supervoimaisia kyborgeja. Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse tulla koneen kaltaisiksi, mikä nyt tuntuu olevan trendinä, vaan ihmisen luovuus ja koneiden kyvyt yhdistyvät hedelmällisellä tavalla.”

Suunnittelu, rakentaminen ja käyttö integroituvat katkeamattomaksi sykliksi. Kiertotalous voi todella toteutua. Rakennuksista ei tule pysyviä monumentteja vaan rakenteiltaan ja teknologoiltaan muuttuviin tarpeisiin sopeutuvia. Rakentaminen teollistuu digitalisaation ja automaation kautta. Suurissa yksiköissä tapahtuvan tuotannon sijaan teollinen valmistus jalkautuu lähemmäs rakentamista. Osa teollisesta prosessista tapahtuu itse työmaalla. Siellä ei ole nostokurkia vaan robotteja, jotka koostavat rakennuksia itsenäisesti. Tulevaisuuden rakentajat ovat eräänlaisia supervoimaisia kyborgeja. Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse tulla koneen kaltaisiksi, mikä nyt tuntuu olevan trendinä, vaan ihmisen luovuus ja koneiden kyvyt yhdistyvät hedelmällisellä tavalla.

Olikohan ranskalaisen postikortin visio sittenkään ihan väärä?

.

Blogin kirjoittaja Aarni Heiskanen on erikoistunut rakennusalan innovaatio- ja teknologiaviestintään. Hän on koulutukseltaan arkkitehti SAFA, joka suunnittelun lisäksi on toiminut T&K-tehtävissä, kehittänyt internet-liiketoimintaa ja sertifioitunut liikkeenjohdon konsultiksi (CMC). Heiskasen AEC-Business.com –blogi ja podcast ovat saaneet maailmanlaajuista tunnustusta ja hänet on valittu rakennusalan 100 globaalin verkkovaikuttajan joukkoon. Hänen yrityksensä, AE Partners (aepartners.fi), tekee kansainvälistä  sisältömarkkinointia rakennetun ympäristön toimijoille.

Aarni Heiskasen LinkedIn-profiili: http://fi.linkedin.com/in/aarniheiskanen

Kuva: Anna Dammert

Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja jakamaan visiosi rakennetun ympäristön tulevaisuudesta? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Laita meille ehdotus mailiin info@kirahub.org

Share This

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sen tarjoamat evästeet. lisätietoa

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close