Ympäristöministeriön 1. hankehaun rahoitettavien hankkeiden julkiset tiivistelmät

Ympäristöministeriö on myöntänyt reilut 738 000 euroa valtionavustusta 11 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle ohjelman ensimmäiseltä hankehakukierrokselta. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman seuraava hankehaku on jo käynnissä ja päättyy 10. kesäkuuta.

Alle olemme koonneet kaikkien ympäristöministeriön ensimmäiseltä rahoitushakukierrokselta rahoitettujen hankkeiden julkiset kuvaukset.

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä: Sopeutuva kaupunkiseutu

(kokonaisbudjetti 70 000 euroa), valtionapu 28 000 euroa

Hankkeessa kehitetään kaupunkiseudulle strategisia työkaluja ja toimintamalleja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Hankkeen tuotoksia toimenpannaan mm. kahdeksan kuntaa kattavan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman ja kuntien Hinku-työn kautta.

MAL-sopimuksen mukaisesti päivitettävä rakennesuunnitelma 2040 kuvaa Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet ja tahtotilan pitkällä aikavälillä. Rakennesuunnitelmassa esitetään mm. seudulla päivitettävän strategian ja MAL-sopimuksen lähtökohdista seudun kehittämisen keihäänkärkiä ja niiden kohdentumista alueittain. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitteluperiaatteita tuodaan osaksi rakennesuunnitelman päivittämistä hankkeen avulla. Hanke toteuttaa lisäksi Hiilineutraali kaupunkiseutu 2030 -ohjelmaa ja tuottaa kuntien Hinku-tiekarttoihin uusia sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin toimintavarmuuden varmistamista.

Hankkeen toteutus jakaantuu neljään työpakettiin: 

TP1. Esiselvitys, TP2.Sopeutumisen työkalupakki -viitekehyksen arviointi delfoi-paneelissa, TP3. Seudullisen sopeutumisen työkalupakin yhteiskehitys ja TP4. Tuotosten jalkautus seutusuunnitteluun ja tulosten viestintä. Hanke toteutetaan 3/2022-2/2023. 

Hankkeen toteuttajana on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Rakennesuunnitelman päivitys tehdään vuonna 2023, joten hankkeen ajoitus osuu erinomaisesti rakennesuunnitelman päivityksen edelle.

Yhdyshenkilö: Antti Lippo antti.lippo@tampereenseutu.fi

Tampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö sr): Esiselvitys vähähiilisistä ja luonnonmukaisista rakennustuotteista ja niiden käyttöpotentiaalista – NatureCO2

(kokonaisbudjetti 55 000 euroa), valtionapu 22 000 euroa

Esiselvityksen tavoitteena on koota yhteen tieto vähähiilisistä ja luonnonmukaisista rakennustuotteista ja hanke aloitetaan kartoittamalla tällä hetkellä Euroopassa valmistettavat kyseiset tuotteet ja niiden tekniset sekä ympäristöön ja terveyteen vaikuttavat ominaisuudet. Kyseisistä tuotteista koostuvien rakenteiden hiilisisältöjä arvioidaan edelleen laskelmin ja verrataan näitä tavanomaisiin vastaaviin rakenteisiin ml. vähähiiliset puurakenteet. 

Tavoitteena on näin auttaa Ympäristöministeriötä asettamaan hiilijalanjäljen raja-arvot päästöjen vähentämisen kannalta vaikuttavalle, mutta mahdolliselle tasolle. Kartoituksen ja laskelmien tulokset esitellään suomalaisille rakennusalan toimijoille, joiden kanssa arvioidaan kyseisten tuotteiden sopivuutta rakentamiseen pohjoisessa ilmastossamme. Tavoitteena on näin arvioida kyseisten tuotteiden käyttöpotentiaalia ja tutkimustarpeita Suomessa. Lopuksi selvitetään Tampereen yliopiston (TAU) valmius perustaa tutkimus-/innovaatiokeskus, joka kehittäisi ja tutkisi kyseisiä rakennustuotteita ja niistä koostuvia rakenteita sekä rakentamisen prosesseja. Hankkeen tulokset kootaan raportiksi ja videoiksi, joiden julkaisua ja jatkokäyttöä varten luodaan hankkeen omaverkkosivu. 

Selvitys tehdään Tampereen yliopiston Rakennustekniikan yksikössä ja sen kesto on 8 kuukautta.

Yhdyshenkilö: Juha Vinha, juha.vinha@tuni.fi

Green Building Partners Oy: As Oy Hiililaskuri

(kokonaisbudjetti 75 500 euroa), valtionapu 30 200 euroa

Hankkeen tavoitteena on luoda päästölaskuri, jolla taloyhtiöt voivat selvittää oman hiilijalan- ja/tai kädenjälkensä sekä lisätätietoa asumisen ilmastovaikutuksista. Tarkoituksena on tuottaa tietoa erityisesti kasvihuonekaasuprotokollan Scope 3-luokkaan kuuluvista päästöistä. Scope 3-luokan päästöjen selvittämisen keskeisessä osassa ovat taloyhtiön huoltoon ja ylläpitoon liittyvät toimenpiteet, joista syntyvät päästöt tullaan määrittelemään tunnettujen päästökerrointen ja tehtyjen toimenpiteiden kautta muun kuin huoltotoimenpiteisiin käytetyn hinnan perusteella. 

Lähtökohtana on haastattelujen ja pilottikohteiden avulla selvittää keskeiset huollon toimenpiteet ja muodostaa yleiskuva ja -arvio siitä, millainen rajaus ja millaisia yleistyksiä laskentaan tarvitaan. Taloyhtiöissä tämä tarkoittaa epäsuorien päästöjen vaikutusta taloyhtiön hiilijalanjälkeen. Työ jakautuu taustatutkimukseen, tiedon kokoamiseen, Excel-työkalun rakentamiseen ja Excel-laskurin kehitykseen verkkopalveluksi. 

Työ käynnistetään keräämällä päästöistä jo olemassa olevaa tietoa ja kokoamalla esim. kohteet Scope 3-tietojen tarkempaa selvittelyä varten. Tiedonkeruu ja laskenta-Excelin kokoaminen sisältyvät diplomi-insinöörin lopputyöhön. Laskenta-Excelin kehitystyö ja kokonaisvaltainen laskennan jatkokehittäminen sisältyvät 3. osapuolen asiantuntijatyönä tehtävään kehitystyöhön. 

Hankkeen toteuttajana on Green Building Partners Oy. Hanke kestää vuoden, alkaen 1.5.2022

Yhdyshenkilö: Maija Massinen, maija.massinen@raksystems.fi

Tampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö sr): Sisäinen konvektio puhalletuilla lämmöneristeillä toteutetuissa yläpohjissa – Insulated Roof

(kokonaisbudjetti 122 000 euroa), valtionapu 48 800 euroa

Puhalluseristeillä toteutetut yläpohjat (tuuletettu yläpohja ja vino palkkiyläpohja) ovat yleisimpiä yläpohjarakenteita Suomen rakennuskannassa, joten niiden lämmöneristyksellä on oleellinen merkitys rakennusten todelliseen lämpöenergiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen rakennusten käytön aikana. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että puhalluseristeisissä yläpohjissa voi syntyä eristekerroksessa herkästi sisäistä konvektiota, joka voi lisätä rakenteen läpi tapahtuvaa lämpöenergian kulutusta useita kymmeniä prosentteja. Sisäinen konvektio johtuu mm. puhallettujen lämmöneristeiden suuremmasta ilmanläpäisevyydestä. 

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmen eri puhalluseristemateriaalin (lasivilla, kivivilla ja selluvilla) lämmöneristyskykyä yläpohjissa kokeellisilla hot box-mittauksilla, joissa varioidaan lämmöneristekerroksen paksuutta ja ilmavirran nopeutta eristekerroksen yläpinnalla. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää yläpohjarakenteille suunnitteluarvoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että yläpohjarakenteissa ei esiinny merkittävästi sisäistä konvektiota. Tällä tavoin saadaan vähennettyä rakennusten energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä oleellisesti rakennusten elinkaaren aikana. Tutkimus tehdään Tampereen yliopiston Rakennustekniikanyksikössä ja sen kesto on 1 vuosi ja 8 kuukautta.

Yhdyshenkilö: Juha Vinha, juha.vinha@tuni.fi

Arkkitehtitoimisto Päätalo Oy: Kevytsavielementin prototyyppi

(kokonaisbudjetti 22 730 euroa), valtionapu 9 000 euroa

Kevytsavielementin kehitystyön toimenpiteet ovat elementin ensimmäinen prototyypin kehitys ja valmistus sekä sen kokeileminen pieneen koerakennuskohteeseen (12 m2 puolilämmin varasto). Hanke sisältää elementin ja erityisesti siihen sopivan savesta ja hampun päistäreestä koostuvan kevytsavimassan kehitystyön, jotta elementistä tulee riittävän lämpöä eristävä. Hankkeen tavoite on olla ensimmäinen askel kehityksessä, jonka lopputuloksena syntyy teollisesti valmistuskelpoinen yksiaineinen, palamaton ja hygroskooppinen rakennuselementti ulkoseinään, joka on merkittävästä vähähiilisempi kuin tähän asti käytetyt rakennuselementit. 

Tämän ensimmäisen koevaiheen tavoitteena on kehittää elementin valmistustekniikkaa, sen soveltuvuutta elementtivalmistukseen, kuljetukseen ja asennukseen sekä määrittää sen lämmöneristävyys ja arvioida sen hiilijalanjälki. Hankkeen toteuttaa Arkkitehtitoimisto Päätalo Oy, joka vastaa elementin ja koerakennuksen suunnittelusta sekä raportoinnista sekä elementin toteuttamisen ja kevytsaven lambda-arvon määrittämisen alihankinnasta, Hemka Oy, joka vastaa hampun päistäreen materiaalitoimituksista, Natural Element Oy, joka vastaa valmistustekniikan kehityksestä, toiminimi Mikael Westermarck, joka vastaa elementin hiilijalanjäljen laskennasta, sekä Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piiru ry, joka vastaa elementin asennuksesta.

Hanke voidaan aloittaa toukokuussa 2022 ja se toteutetaan kauttaaltaan vuoden 2022 aikana.

Yhdyshenkilö: Juha Päätalo, juha@paatalo.com

Tuusulan kunta: Tuusulan ilmastojohtamisen toimintamalli – vaihe 2 Kehitys ja käyttöönotto

(kokonaisbudjetti 214 300 euroa), valtionapu 70 000 euro

Hankkeessa implementoidaan Tuusulan kunnan ilmastojohtamisen toimintamalli, joka muodostettiin vuonna 2021 hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Hankekokonaisuuden tavoitteena on kunnan ja yritysten ilmastotoimien vauhdittaminen sekä pitkän aikavälin muutokset ja kehitys, päämääränä Hiilineutraali Tuusula 2035.

Hankkeen toisen vaiheen tavoitteena on muodostetun ilmastojohtamisen toimintamallin jalkauttaminen, jonka toimenpiteistä valtaosa kohdistuu rakennettuun ympäristöön. Avustusta koskevan työn osan fokus kohdistuu rakennetun ympäristön ilmastotyöhön koskien sujuvan ilmastotyön edellyttämiä innovaatioita, ohjelmoitujen toimenpiteiden toimeenpanoa ja kuntaorganisaation rakennetun ympäristön ilmastotyöhön osallistuvan henkilöstön kokonaisosaamisen kasvattamista. Sidosryhmiä osallistetaan hankkeen edetessä ja hankkeesta viestitään runsaasti ja avoimesti. Vuosien 2022-2023 aikana implementoidaan ilmastojohtamisen toimintamalli kunnan toiminnan vuosikelloon ja työhön. Lisäksi kehitetään strategisen ja operatiivisen ilmastojohtamisen sekä seurannan työvälineistöä tavoitteena päästöjen vähentäminen ja kokonaiskestävyyden parantaminen. Hankkeen toinen vaihe auttaa kunnan toimialojen päättäjiä jalkauttamaan yhteiset ilmastotavoitteet mahdollisimman lähelle kuntaorganisaation päivittäistyötä. Tavoitteena on myös,että ilmastojohtamisen toimintamalli saadaan toimenpiteiden kautta integroitua kunnan lähivuosien mittaviin rakennushankkeisiin.

Yhdyshenkilö: Heikki Lonka, heikki.lonka@tuusula.fi

Vihdin Betoni Oy: Vähähiilinen, teolliseen tuotantoon soveltuva, polttamaton massiivisaviseinä ylijäämämateriaaleista

(kokonaisbudjetti 650 000 euroa), valtionapu 260 000 euroa

Luonnon betoni -konsortio kehittää vähähiilisen teolliseen tuotantoon soveltuvan massiivisavisen seinäelementin. Hankkeessa ylijäämäinen, polttamaton savi ja kiviaines hyödynnetään eristetyn, tuotekelpoisuusvaatimukset täyttävän seinäelementin tuotannossa isketyllä savitekniikalla. 

Hanke etsii vähäpäästöistä ja luonnonmukaista vaihtoehtoa rakennusteollisuudessa nykyisin käytetyimmälle materiaalille, betonille. Massiivisavi vastaa päästöiltään vain noin 4 % vastaavan betonielementtiseinän päästöistä, joten päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Murskatun betonin hyödyntäminen nähdään mielenkiintoisena mahdollisuutena jopa hiilen sitomiseen luonnon betoni -sekoituksessa. Hankkeen ensisijainen tavoite on ilmastonmuutoksen hillintä rakennusalalla korvaamalla mahdollisimman paljon päästöintensiivistä betonia vähähiilisellä massiivisavella. Hankkeen tavoitteena on myös edesauttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista massiivisaven ominaisuuksilla mm. hidastaa lämpötilojen vaihtelua huonetilassa. Kolmas tavoite on radikaali kiertotalous –massiivisavisekoitus tehdään ylijäämämaa-aineksista ja rakennuksen massiivisaven voi käyttää kokonaisuudessaan uudelleen saman tyyppisessä käytössä ilman laadun heikentymistä. 

Massiivisavielementin ominaisuuksia koskevasta tutkimuksesta julkaistaan hankeraportti, jonka lisäksi hankkeen muita tuotoksia ovat RT-kortistoon liitettävä tuotekortti, ammattilaisille suunnattu ohjekirja sekä avointa materiaalitietoutta lisäävää aineistoa hankkeen nettisivuilla.

Yhdyshenkilö: Kristiina Kuusiluoma, kiti@collaboratorio.fi

Rakennustieto Oy: Rakennustuotteiden ympäristötietokanta edistämään rakentamisen vähähiilisyyttä

(kokonaisbudjetti 339 500 euroa), valtionapu 139 825 euroa

Hankkeessa luodaan yhdessä rakennusalan järjestö-, yritys- ja viranomaistoimijoiden kanssa kansallinen rakennustuotteiden ympäristötietokanta. Tietokanta mahdollistaa tuotekohtaisen ja geneerisen hiilijalanjälkitiedon tallentamisen yksittäisen tuotteen tietoihin koneluettavaan muotoon. Tietokantaan kytketään tuotteiden olemassa olevat muut tuotetiedon tietokentät. Tämä mahdollistaa tuotteiden haun, vertailun ja kilpailutuksen yhtä aikaa hiilijalanjälkitietojen ja teknisten ominaisuuksien perusteella. Tämä mahdollistaa vähähiilisyyden muodostumisen todelliseksi kilpailutekijäksi tuotetta valitessa. Hankkeessa luodaan menettelytavat hiilijalanjälkitiedon linkittämiseksi ja siirtämiseksi muihin järjestelmiin ja tietomalleihin, myös osaksi kohteen digitaalista kaksosta. Sen myötä tuotteiden hiilijalanjälkitiedot ovat kattavasti koko rakennusalan käytettävissä. Tavoitteena on ratkaista myös rakennuskohteeseen räätälöitävien projektituotteiden hiilijalanjälkitiedon hallinta. Projektituotteet tulee saada osaksi ympäristötietokantaa, jotta ne ovat käytettävissä läpi rakennuksen elinkaaren.

Hankkeen puitteissa laajennetaan KIRA-alan vähähiilisyyden osaamista koulutuksen ja tiedottamisen avulla. Tällä pyritään saamaan hiilijalanjälkitiedot kattavasti alalle käyttöön. Hanke toteutetaan yhteishankkeena RTT:n, TRT:n, RTL-säätiön, Senaatin, SKOLin, Puutuoteteollisuuden ja Infra ry:n kanssa. Rakennustieto on päävastuullinen toteuttaja. Hanke toteutetaan vuoden kuluessa alkamisesta.

Yhdyshenkilö: Kai Renholm, kai.renholm@rakennustieto.fi

Aalto University Foundation sr: ProWoodBuild: Kohti pitkäikäistä puurakentamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

(kokonaisbudjetti 166 064 euroa), valtionapu 66 426 euroa

Our aim is to increase the understanding of the lifecycle of wood buildings to promote their durability and reduce the risks of constructing in wood, thus supporting construction decision-making. We will gather knowledge from diverse sources and will communicate this in a practical way, to builders, architects, and students. 

Durable wood construction can mitigate climate change by storing carbon and by substituting materials like steel and concrete. Although over 80% of Finnish houses are built of wood, there is huge scope to increase new multi-story wooden buildings. Furthermore, to save resources, new buildings should be built to last, and the lives of old ones extended. To support this transition, we need a better understanding of the life cycle of wood buildings, and about wood design and construction, to give greater confidence in wood construction and ensure durability. 

Building with wood requires unique knowledge and mistakes are common in their construction and renovation, which can shorten the life span and cause irreparable damage. In our multidisciplinary project, we bring together expertise from different fields and combine scientific research with the ‘silent’ knowledge of experts and practitioners to generate new knowledge that will give confidence in wood construction and help make wood buildings more long-lasting. The main output will be a ‘handbook’ communicating this knowledge in a practical way, about how to build, and maintain, durable wood buildings.

Yhdyshenkilö: Mark Hughes, mark.hughes@aalto.fi

LK Energiaratkaisut Oy: Aurinkoseinä-hanke

(kokonaisbudjetti 114 000 euroa), valtionapu 45 600 euroa

Tavoitteena on laajentaa mahdollisuuksia vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen aurinkoseinä-julkisivukonseptia käyttämällä. Aurinkoseinä parantaa energiatehokkuutta, rakennusten kestävyyttä sekä asumismukavuutta tulevaisuuden lämpenevässä ja olosuhteilta epävarmassa ilmastossa. Hankkeessa suunnitellaan ja optimoidaan aurinkoseinän konsepti sekä tuotteistetaan suunnittelupalvelu, jonka avulla aurinkoseinää voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa rakennushankkeissa. 

Aurinkoseinän konseptisuunnittelun toimenpiteet ovat: aurinkoseinän suunnittelu koetaloa varten (sisältäen simulointitarkastelut), koetalon toteutus, koetalon seurantamittaukset sekä konseptin optimointi tulostenperusteella. Suunnittelupalvelun kehityksen toimenpiteet ovat: seurantamittausten tuloksien julkaisu, suunnitteluprosessin kehitys, suunnittelutyökalujen valinta.

Hankkeen toteutuksesta vastaa LK Energiaratkaisut Oy:ssa DI Leino Kuuluvainen. Aurinkoseinän suunnittelutyö ja simuloinnit tehdään enimmäkseen sisäisesti ja tarpeen mukaan käytetään ulkopuolisia konsultteja. Koetalon toteutussuunnittelussa käytetään osittain ulkopuolisia konsultteja. Koetalon toteutus tehdään suurimmaksi osin ostettuna palveluna. 

Aurinkoseinän ja koetalon suunnittelu tehdään vuoden 2022 aikana ja koetalo rakennetaan 2023 keväällä. Koetalon seurantajakso tehdään heinäkuulta 2023 kesäkuulle 2024. Tulosten julkaisu, yhteistyössä alan yliopistojen kanssa, sekä suunnittelupalvelun tuotteistus tehdään syksyllä 2024.

Yhdyshenkilö: Leino Kuuluvainen, leino.kuuluvainen@lkenergiaratkaisut.fi

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy: Energiasuunnittelun hyödyt asuinrakennushankkeen alkuvaiheessa

(kokonaisbudjetti 46 005 euroa), valtionapu 18 402 euroa

Hankkeessa selvitetään ja osoitetaan laskelmin, kuinka paljon paremmin asuinrakennusten energiasuunnittelu voitaisiin tehdä. Tavoitteena on edistää parempaa asuinrakennusten energiasuunnittelua. 

Hankkeen toteuttajina toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Sweco talotekniikka Oy. Hankkeen osarahoittajina ja pilottisuunnittelukohteiden tarjoajina ovat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, Tampereen Vuokra-asunnot Oy, VTS-kodit ja A-kruunuOy. Hanke toteutetaan aikavälillä 5/2022 – 5/2023.

Yhdyshenkilö: Kari Kallioharju, kari.kallioharju@tuni.fi

LISÄTIETOJA