Taloyhtiöiden energiatehokkuudesta puhutaan yleensä kustannusten ja päästöjen kautta. Molemmat ovat erinomaisia syitä toimia. Niiden rinnalla pitäisi kuitenkin puhua nykyistä enemmän myös kasvusta.
Kun energiadata saadaan liikkumaan ja johtamaan parempiin päätöksiin, sen avulla voidaan helpottaa isännöinnin työtä, parantaa asumisolosuhteita, tehdä investoinneista kannattavampia ja synnyttää uusia palveluja, asiakkuuksia ja liiketoimintaa. Laajemmassa mittakaavassa älykkäämpi energiankäyttö voi tukea koko energiajärjestelmän joustavuutta ja toimintavarmuutta.
Kasvunäkökulmaa tukevat myös tuoreen RaksaBarometrin havainnot: Vaikeassa markkinassa kannattavuuttaan parantaneita yrityksiä yhdistivät aktiivinen markkinaote, uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen sekä kyky hyödyntää tietoa ja ennakoida muutoksia.
Tähän tarvitaan paljon enemmän kuin yksi hyvä ratkaisu.
Yksi KIRAHubin perusteeseistä on, että uudistuminen ja innovaatiot tapahtuvat perinteisten toimialakategorioiden ulkopuolella. Energia, isännöinti, kiinteistöhuolto, talotekniikka ja teknologia ovat edelleen omia toimialojaan, mutta kiinnostavimmat mahdollisuudet syntyvät yhä useammin niiden leikkauspisteissä. Taloyhtiön energiankulutus ei organisaatiokaavioita tunnista.
Tämän viikon Google-uutinen teki saman näkyväksi kansallisessa mittakaavassa. Teknologiainvestointi muuttui hetkessä keskusteluksi sähköntuotannosta, kantaverkosta, akkuvarastoista, työpaikoista, alueiden elinvoimasta ja kotitalouksien sähkölaskuista. Kasvava kulutus on herättänyt huolta sähkön hinnan noususta, mutta samalla kysyntä voi vauhdittaa investointeja uuteen tuotantoon, varastointiin ja joustoihin. Lopputulos riippuu siitä, miten hyvin kokonaisuus rakennetaan.
Sama pätee taloyhtiöihin.
Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa olemme nähneet, että markkinoilla on jo paljon osaamista ja ratkaisuja. Kokonaiskuva vain puuttuu. Data on hajallaan, järjestelmät eivät keskustele keskenään eivätkä ostajat aina tiedä, mitä on tarjolla tai mitä heidän pitäisi osata pyytää.
Siksi rakennamme hankkeessa datapohjaista liiketoimintaekosysteemiä. Sen tueksi syntyy alusta, joka tekee toimijat ja ratkaisut näkyviksi. Päivittyvään näkymään kootaan tietoa yrityksistä sekä niiden sähkön, lämmön ja veden kulutukseen liittyvistä palveluista. Samalla kuvataan, mihin ongelmaan ratkaisu vastaa, mitä dataa se käyttää ja millaisia yhteyksiä muihin järjestelmiin tarvitaan.
Alusta ei vielä ole ekosysteemi. Se voi kuitenkin auttaa asiakkaita löytämään ratkaisuja, yrityksiä löytämään toisensa ja uusia palveluketjuja syntymään. Datan jakamisen yhteiset pelisäännöt ja taloyhtiöille suunnattu ostajan opas madaltavat puolestaan kynnystä siirtyä kiinnostuksesta hankintaan.
Nämä ovat kuitenkin vasta välineitä. Ekosysteemiä ei lopulta mitata osallistujalistalla, alustalla tai oppaalla, vaan sillä, syntyykö sen kautta parempia päätöksiä, toimivampia palveluja, uusia kauppoja ja yhteiskunnallista hyötyä.
Tavoitteena on, ettei tämä työ pääty hankkeen mukana. Haluamme tehdä hankkeesta lähtölaukauksen pysyvämmälle energiaekosysteemille, jossa päästö- ja kustannussäästöjen rinnalle syntyy uutta osaamista, liiketoimintaa ja kykyä varautua energiamarkkinoiden muutoksiin.
Jos haluat ratkaisusi mukaan alustalle tai osallistua ekosysteemin rakentamiseen, kerro meille, miten haluat olla mukana.
Ensi viikolla 16.–17.9. olemme hankkeen kanssa Isännöintipäivillä Lahdessa. Tule jututtamaan meitä energiaekosysteemistä ja keskustelemaan siitä, mitä voisimme yhdessä saada aikaan.
