Tunnustan. Minäkin olen joskus puhunut alan muutoksesta ikäänkuin se olisi muiden tehtävä.
Kuitenkin tiedän, ettei muutos synny sivusta seuraamalla tai täydellisyyttä vaatimalla. Rakennusliiton Toni Malmström muistutti, ettei Suomesta löydy työmaata, jolla ei olisi parannettavaa. Olennaista ei siis ole näyttää valmiilta, vaan uskaltaa sanoa: tässä voimme tehdä paremmin.
Häpeä, kiinnijäämisen pelko ja huoli median osoittavasta sormesta synnyttävät helposti tabuja. Niitä ei kuitenkaan pureta vaikenemalla – se, mistä ei puhuta, ei myöskään muutu.
Tiedostavan työmaan tarkoitus ei ole olla vastuullisuuden anekauppaa tai sosiaalista pesua. Emme myöskään halua rakentaa uutta sertifikaattia raskaine byrokratioineen. Luottamukseen ja aitoon muutoshaluun perustuva toimintamalli sisältää aina väärinkäytösten riskin, mutta liikkeelle ei päästä, jos mukaan saa tulla vasta kaiken ollessa valmiiksi täydellistä.
Muutos syntyy tekemällä keskeneräisyys näkyväksi: kysymällä työntekijöiden kokemuksista säännöllisesti, tuomalla tulokset työmaalle ja sopimalla niiden pohjalta korjaavista toimista.
Ja hyvät käytännöt leviävät. Ensimmäinen Tiedostava työmaa käynnistyi syksyllä 2024. Vuonna 2025 malli oli käytössä jo kymmenellä Hoasin työmaalla, ja mukaan on lähtenyt myös yhdeksän muuta organisaatiota.
Julkisuuteen nousevat ymmärrettävästi alan huonot esimerkit. Niitä pitääkin nostaa – muuten mikään ei muutu. Mutta muutosta ei rakenneta pelkästään epäkohtia osoittelemalla. Tarvitsemme näkyviin myös ne työmaat ja toimijat, jotka tekevät asioita paremmin.
Hyvillä esimerkeillä on nimittäin yksi tehokas liittolainen: FOMO. Kilpailijaa katsotaan kaihoten, onnistumisista otetaan mallia eikä kukaan halua huomata jääneensä kehityksessä muiden jalkoihin. Kun vastuullinen työmaa alkaa näyttää poikkeuksen sijaan uudelta normaalilta, hyvät esimerkit voivat vauhdittaa muutosta jopa velvoitteita tehokkaammin.
Toimialan toimintamallien muuttaminen on aina ekosysteemiponnistus. Voimme räpiköidä yksin tai räpiköidä yhdessä. KIRAHub tarjoaa jatkossa Tiedostavalle työmaalle uuden kotipesän, mutta sen leviämisessä ja onnistumisessa kaivataan koko ketjua.
Ehkä tarvitsemme koko alan yhteisen tunnustuksen: kenelläkään ei ole valmista, mutta jokaisella on vastuu muutoksesta. Vasta kun keskeneräisyydestä uskalletaan puhua, hyvät esimerkit saavat tilaa näyttää uutta suuntaa.
Perjantaina 14.8. jatkamme aiheesta Marika Nyyssösen kanssa Urbaanit Visionäärit -tietoiskussa, ja keskiviikkona 19.8. kokoamme toimijat yhteen Tiedostava työmaa -aamuun.
