Isännöinnissä ei ole pulaa tiedosta. Pulaa on ajasta, yhteentoimivista järjestelmistä ja tavoista muuttaa hajallaan oleva tieto ennakoinniksi, päätöksiksi ja teoiksi.

Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeen webinaarissa tarkasteltiin 8.9.2026 isännöintityön nykytilaa ja tulevaisuutta kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Isännöintiliiton Ira Tenhunen avasi alan murrosta ja teknologian mahdollisuuksia, Työterveyslaitoksen Arja Ala-Laurinaho esitteli isännöintityön kehityskartan ja kehittämispäällikkö Tiina Heusala toi energiadatan osaksi isännöinnin käytännön vuosikelloa.

Puheenvuoroista piirtyi selkeä kokonaiskuva: isännöintityö ei ole vain digitalisoitumassa, vaan sen sisältö, toimintamallit ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Samalla energiadatan hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden siirtyä jälkikäteen reagoinnista kohti ennakointia – kunhan uudet työkalut rakennetaan osaksi työn arkea eikä sen päälle.

Tulevaisuudessa ei ole vain yhdenlaista isännöintiä

Isännöintiala toimii samanaikaisesti monien muutosten keskellä. Taloyhtiöiden taloudelliset tilanteet, korjaustarpeet, tekniset valmiudet ja asukkaiden odotukset eriytyvät. Kasvukeskuksessa sijaitsevan uuden taloyhtiön mahdollisuudet investoida energiatehokkuuteen voivat olla hyvin erilaiset kuin muuttotappiopaikkakunnan ikääntyvän kiinteistön.

Myös asuminen muuttuu. Väestö ikääntyy, kaupungistuminen jatkuu ja asukkaiden kieli- ja palvelutarpeet moninaistuvat. Samalla energiasääntely, huoneistotietojärjestelmä, uusi talotekniikka ja kasvava datamäärä vaikuttavat yhä vahvemmin isännöinnin työhön.

– Ei ole yhdenlaista isännöintiä tulevaisuudessa, Ira Tenhunen tiivisti.

Eriytyvät tarpeet edellyttävät myös erilaista osaamista ja palvelua. Yhdessä taloyhtiössä painottuu kustannustehokkuus, toisessa ekologisuus, yhteisöllisyys tai kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen. Isännöinnin on kyettävä tunnistamaan nämä erot ja tuomaan päätöksenteon tueksi juuri kyseisen taloyhtiön kannalta merkityksellistä tietoa.

Tiedon välittäjästä sen tulkitsijaksi

Isännöitsijän työpöytä on jo nyt pirstaleinen. Asiakaskontaktien, kokousten, taloushallinnon, korjaushankkeiden, viestinnän ja jatkuvasti kehittyvän sääntelyn rinnalle tulevat uudet järjestelmät, datalähteet ja teknologiat. Työ ei ole yksinkertaistumassa, joten sen tekemisen tapojen on muututtava.

Tenhusen mukaan tulevaisuuden isännöitsijän rooli voi siirtyä tiedon välittäjästä yhä enemmän sen tulkitsijaksi.

– Teknologia ei ole vain väline, vaan tapa organisoida työtä. Ala on datan näkökulmasta vielä pitkälti tiedon kerääjä, mutta tulevaisuudessa sen pitäisi olla paljon enemmän datan hyödyntäjä, Tenhunen sanoi.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että järjestelmä tunnistaa energiankulutuksen poikkeaman, vertaa sitä aikaisempaan kulutukseen, sääolosuhteisiin ja samankaltaisiin kiinteistöihin sekä tuo havainnon isännöitsijälle päätöksenteon tueksi. Huomio ei synny vasta tilinpäätösvaiheessa, vaan silloin, kun tilanteeseen voidaan vielä vaikuttaa.

Automaation ja tekoälyn tehtävänä ei ole siirtää päätösvaltaa ihmiseltä koneelle. Ne voivat hoitaa toistuvia tehtäviä, luokitella ja tiivistää tietoa sekä auttaa ennakoinnissa. Ihmiselle jäävät tulkinta, priorisointi, vuorovaikutus ja lopulliset päätökset.

Teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan etene vain hankkimalla uusia järjestelmiä. Se vaatii johtamista, yhteisiä toimintatapoja, osaamisen kehittämistä sekä huomiota tietosuojaan ja tietoturvaan.

Henkilöön nojaavasta työstä kohti isännöintipalvelua

Työterveyslaitoksen Arja Ala-Laurinaho esitteli webinaarissa hankkeessa laaditun isännöintityön kehityskartan. Sen pohjaksi haastateltiin yhdeksää henkilöä kuudesta isännöintitoimistosta. Havaintoja jatkokehitettiin pilottiyritysten työpajoissa, ja työhön saatiin palautetta myös Isännöintiliitolta.

Kehityskartassa työtä tarkastellaan sekä sen sisällön että toimintatapojen kautta. Mitä isännöinnillä tavoitellaan, keitä palvellaan ja millaista osaamista tarvitaan? Entä millaisilla välineillä, prosesseilla ja työnjaolla tavoitteisiin käytännössä päästään?

– Kun työyhteisössä saadaan yhteinen kuva nykytilanteesta ja meneillään olevasta muutoksesta, on helpompi ja tehokkaampi kehittää yhdessä, Ala-Laurinaho totesi.

Haastatteluissa näkyi siirtymä perinteisestä, vahvasti yksittäiseen isännöitsijään nojaavasta mallista kohti isännöintitoimiston tuottamaa kokonaisvaltaisempaa palvelua. Asiakaspalvelutiimit voivat hoitaa päivittäisiä yhteydenottoja, tekniset asiantuntijat remontteja ja muutostöitä sekä IT-osaajat järjestelmiä ja tiedonhallintaa.

– Tässä ei ole kysymys vain työnjaosta, vaan myös palvelukonseptin muutoksesta, Ala-Laurinaho sanoi.

Muutos voi vähentää henkilöriippuvuutta ja tukea työn sujuvuutta, mutta se edellyttää uudenlaista ajattelua niin isännöintitoimistoilta kuin asiakkailtakin. Samalla teknisen isännöinnin sekä energia- ja dataosaamisen merkitys kasvaa.

Kehityskartan havainto on hankkeen kannalta olennainen: energiadatan hyödyntämistä ei voida kehittää irrallaan siitä, miten isännöintityö kokonaisuudessaan muuttuu.

Energiadata osaksi isännöinnin vuosikelloa

Energiansäästöä datalla -hankkeessa rakennetaan energiadatan hyödyntämisen data-avaruutta sekä käytännön työkalua, jonka avulla isännöitsijät voivat vertailla taloyhtiöiden lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Tavoitteena on tuottaa taloyhtiöiden hallituksille ymmärrettävää tietoa ja tukea energiatehokkuutta parantavia päätöksiä.

Webinaarissa lanseerattu isännöintityön vuosikello auttaa löytämään energiatiedolle luontevat paikat työn jo olemassa olevasta rytmistä.

– Tarkoitus on, että vuosikello tukee energiatyövälineen sulautumista osaksi isännöintityön arkea, Tiina Heusala kertoi.

Loppuvuodesta energiatietoa voidaan hyödyntää talousarvioiden, toimintasuunnitelmien ja tulevien remonttien valmistelussa. Alkuvuodesta oman taloyhtiön kulutushistoriaa ja vertailutietoa voidaan koota hallituksen tilinpäätöskokouksen ja yhtiökokouksen päätöksenteon tueksi. Keväällä data auttaa arvioimaan suunniteltujen toimien hyötyjä, ja kesän sekä syksyn aikana voidaan seurata päätettyjen korjausten ja energiatehokkuustoimien vaikutuksia.

Vertailu voi nostaa esiin esimerkiksi poikkeuksellisen suuren vedenkulutuksen tai lämmityskustannukset, jotka eroavat selvästi samankaltaisista taloyhtiöistä. Data ei vielä kerro yksin, mitä pitää tehdä, mutta se auttaa kohdistamaan huomion oikeaan paikkaan.

Vuosikellossa energia-asiat tuodaan myös säännölliseksi osaksi hallitustyöskentelyä. Taloyhtiölle sopiva tarkastelurytmi voi olla kerran, kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Tulevaisuudessa kulutusta ja poikkeamia voidaan seurata myös kuukausi- tai viikkotasolla.

– Vuosikellon avulla pyritään ehkäisemään uusien kuormitustekijöiden syntymistä jo valmiiksi kuormittavaan isännöitsijän työhön ja edistämään työn sujuvuutta, Heusala painotti.

Data tuottaa arvoa vasta osana toimintaa

Webinaarin puheenvuoroja yhdisti yksi keskeinen havainto: data ei itsessään ratkaise mitään. Arvo syntyy vasta silloin, kun tieto liikkuu järjestelmien ja toimijoiden välillä, muuttuu ymmärrettäväksi ja löytää paikkansa päätöksenteosta.

Siksi hankkeessa ei kehitetä ainoastaan teknistä työkalua. Samalla rakennetaan toimintamalleja, joiden avulla energiatietoa voidaan hyödyntää ilman, että isännöitsijöiden työkuorma kasvaa. Kehityskartta auttaa ymmärtämään työn muutosta, vuosikello kiinnittää uuden työkalun arkeen ja data-avaruus luo pohjaa tiedon yhteiselle hyödyntämiselle.

Tämä vaatii yhteistyötä isännöinnin, taloyhtiöiden, kiinteistöpalvelujen, energiayhtiöiden sekä data- ja ratkaisutoimittajien välillä. Kun käytännön tarpeet, työprosessit ja tekniset ratkaisut kehitetään yhdessä, energiadatasta voi syntyä parempia päätöksiä, konkreettisia säästöjä ja kokonaan uusia palveluita.

Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hanketta toteuttavat TIEKE, KIRAHub ja Työterveyslaitos yhteistyössä isännöintialan pilottiyritysten Fluxio Groupin ja Taloaseman kanssa. Hanke on Euroopan unionin vihreän siirtymän valtakunnallisen EAKR-teemakokonaisuuden osarahoittama.