Kiinteistö- ja rakentamisalan ennustetaan muuttuvan huomattavasti lähivuosikymmenten aikana. Esimerkiksi arvostetun konsulttiyhtiön McKinsey & Companyn vuoden 2020 lopulla julkaiseman rakentamisen tulevaisuutta käsittelevän artikkelin mukaan paine muutokselle ja teknologian omaksumiselle ei ole koskaan ollut vahvempaa kuin tällä hetkellä.

Kehityksen taustalla vaikuttavat useat erilaiset globaalit trendit, jotka pakottavat rakentamisen muuttumaan digitaalisempaan suuntaan. Maailman kaupunkiväestön kasvun ennustetaan kiihtyvän entisestään ja alan on kyettävä vastaamaan edessä olevaan kysynnän voimakkaaseen kasvuun ympäristöystävällisemmillä ja resursseja tehokkaammin hyödyntävillä menetelmillä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa tulisi pystyä rakentamaan yhä enemmän, nopeammin ja älykkäämmin. Tämän saavuttaminen edellyttää tehokkaampaa tiedonsiirtoa alan toimijoiden kesken.

Yhteistyöllä laajempia hyötyjä digitaalisuudesta

Olennaisessa osassa tavoitteen saavuttamisessa on rakentamisen toimitusketjujen kattava digitalisoiminen, johon alan yritykset ovat alkaneet viime vuosina panostaa entistä enemmän. Digitaalinen tiedonvaihto toimijoiden välillä on kuitenkin yhä yhteisten toimintamallien ja standardien puutteen vuoksi varsin rajallista ja epäjohdonmukaista. Yhteisten toimintatapojen puuttuessa päädytään usein yritysten sisäisiin ratkaisuihin, joiden hyödyntämispotentiaali rajoittuu oman organisaation sisälle. Nykyisin toimijoiden tietojärjestelmien välillä ei myöskään ole laajasti käytössä yhteistä kieltä, jonka avulla asioita voitaisiin esittää yksiselitteisesti. Avain muutokseen ja digitalisoinnin hyötyjen maksimointiin löytyy yhteistyöstä ja avoimien, kaikkien osapuolten käytettävissä olevien standardien hyödyntämisestä.

” Yhteisten toimintatapojen puuttuessa päädytään usein yritysten sisäisiin ratkaisuihin, joiden hyödyntämispotentiaali rajoittuu oman organisaation sisälle. Nykyisin toimijoiden tietojärjestelmien välillä ei myöskään ole laajasti käytössä yhteistä kieltä, jonka avulla asioita voitaisiin esittää yksiselitteisesti. Avain muutokseen ja digitalisoinnin hyötyjen maksimointiin löytyy yhteistyöstä ja avoimien, kaikkien osapuolten käytettävissä olevien standardien hyödyntämisestä.”

Erityisen tärkeää on yhteentoimivuus, joka voidaan saavuttaa yhteisiin standardeihin perustuvien tietorakenteiden avulla. Ensimmäinen askel tällä matkalla on määrittää yhteinen tapa tunnistaa rakennustyömaalla käytettävät materiaalit. Näillä fyysisillä materiaaleilla on oltava yksiselitteiset tunnisteet, joiden avulla ne voidaan yhdistää muun muassa BIM-malleissa ja erilaisissa tietojärjestelmissä oleviin digitaalisiin vastineisiinsa. 

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rakennustuotteet tulee yksilöidä tällaisella tunnistenumerolla. Yksilöivä tunnistenumero voidaan sisällyttää koneluettavassa muodossa (viivakoodissa tai RFID-tagissa) fyysiseen tuotteeseen ja käyttää tätä tuotteen tunnisteena sen elinkaaren läpi kaikissa järjestelmissä, joissa siihen liittyvää tietoa on tarpeen käsitellä. Kun fyysinen ja digitaalinen maailma näin linkittyvät toisiinsa kaikkien ymmärtämällä tavalla, voivat toimijat yhdistellä ja vaihtaa materiaaleihin liittyviä tietoja saumattomasti ja luotettavasti eri järjestelmien välillä.

Yhtenäinen tapa tunnistaa tuotteita

Globaalit GS1-standardit tarjoavat useilla toimialoilla jo toimivaksi havaitun ratkaisun rakennusalan digitalisointia hidastavaan, yhteisen ja tuoteryhmistä riippumattoman yksilöinnin puutteeseen. GTIN-koodi (Global Trade Item Number), tuttavallisemmin ”EAN-koodi” tai ”enari”, on GS1:n standardijärjestelmään kuuluva tunnistenumero, jota käytetään kauppanimikkeiden yksilöimiseen maailmanlaajuisesti. GTIN-koodilla voidaan yksilöidä kaikki tuotteet ja palvelut, joita yhteisen perustiedon avulla on tarve hinnoitella, tilata, toimittaa, laskuttaa tai rahastaa.

GTIN-koodia käytetään tuotteiden tunnisteena monilla toimialoilla, mutta erityisesti päivittäistavarakaupassa, jonka tarpeisiin se alun perin kehitettiin jo lähes 50 vuotta sitten. Nykyisin päivittäistavarakaupan tuotetieto- ja logistiikkaprosessit perustuvat pitkälti GTIN-koodin ja muiden GS1-standardien hyödyntämiseen. GS1:n mukaisen yksilöinnin ja tiedonjaon avulla toimialalla on kyetty kehittämään hyvin pitkälle automatisoituja toimintamalleja, joista mainio kotimainen esimerkki on S-Ryhmän automaattivarasto Sipoossa.

Pois päällekkäisistä tuotenumeroista

Rakennusalalla sen sijaan on perinteisesti käytetty ensisijaisena yksilöintitapana tuoteryhmien sisäisiä tuotenumeroita. GTIN-koodit ovat tällä hetkellä rakennusmateriaaleilla käytössä vain rajallisesti ja pääasiassa sellaisilla tuotteilla, joita myydään myös kuluttajille esimerkiksi rautakaupoissa. Tämä tarkoittaa, että rakennustyömaalla samalla tuotteella voi olla tunnisteinaan GTIN-koodi sekä yksi tai useampi tuoteryhmäkohtainen tuotenumero. Tämän lisäksi tuote voidaan numeroida toimittajan tai valmistajan omalla sisäisellä tuotenumerolla. Usein näistä mikään ei ole myöskään luettavissa työmaalla, kun tuotteeseen liittyvään tietoon olisi tarpeen päästä käsiksi.

Sisäisten, kansallisten ja tuoteryhmäkohtaisten numeroiden ongelma on se, että ne yksilöivät tuotteen vain rajallisesti. Sama numero voi olla käytössä jollain muulla toimijalla, eri tuoteryhmän tuotteella tai ulkomailta tuotavalla tuotteella. Tämä tekee tuotteisiin liittyvien tietojen hallinnasta eri järjestelmien välillä mahdotonta. Esimerkiksi rakennusten digitaalisten kaksosten kuvaaminen ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, mikäli siinä käytettyjä tuotteita ja materiaaleja ei voida tunnistaa yhtenäisesti.

Sisäisten, kansallisten ja tuoteryhmäkohtaisten numeroiden ongelma on se, että ne yksilöivät tuotteen vain rajallisesti. Sama numero voi olla käytössä jollain muulla toimijalla, eri tuoteryhmän tuotteella tai ulkomailta tuotavalla tuotteella. Tämä tekee tuotteisiin liittyvien tietojen hallinnasta
eri järjestelmien välillä mahdotonta.”

GTIN varmistaa tuotteen ainutlaatuisen yksilöinnin

Kun tuote yksilöidään GTIN-koodilla, se saa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen tuotenumeron, joka ei ole koskaan sama kuin minkään toisen tuotteen numero. Tämä tarkoittaa, että kahta tuotetta ei voida sekoittaa toisiinsa, joka yksinkertaistaa niiden tilaamista ja esimerkiksi myyntitilastojen tuottamista. GTIN-koodin etu suhteessa muihin numerointitapoihin liittyy sen globaaliin ja eri järjestelmien väliseen yksilöivyyteen sekä jäljitettävyyden mahdollistamiseen. GTIN-koodit luovat yhteisen kielen toimijoiden välille ja mahdollistavat tuotteiden yksilöinnin yli maiden, toimialojen ja tietojärjestelmien rajojen.

Globaalien standardien mahdollisuuksia on tunnistettu muun muassa sujuvammassa työmaalogistiikassa, rakennusmateriaalien paremmassa jäljitettävyydessä sekä tuotetietojen laajemmassa hyödyntämisessä esimerkiksi BIM-malleissa. Näiden avulla voidaan saavuttaa erilaisia tehokkuuteen ja esimerkiksi ympäristöystävällisyyteen liittyviä hyötyjä. Standardointi voi tuoda mukanaan myös monenlaisia muita mahdollisuuksia, joita ei ole vielä osattu kuvitellakaan. Me GS1:llä haluamme haastaa kaikki kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisoinnin kanssa työskentelevät pohtimaan yhdessä minkälaisia hyötyjä yhtenäinen tuotteiden yksilöinti voisi tuoda koko alalle ja juuri teidän yrityksellenne!

Kirjoittaja Petri Leppänen työskentelee kehityspäällikkönä GS1 Finland Oy:ssa.

GS1 Finland Oy on osa 114 maassa toimivaa, puolueetonta ja voittoa tavoittelematonta GS1-verkostoa, joka kehittää ja hallinnoi maailman käytetyimpiä tuotetietojen sekä tuotteiden yksilöinnin ja automaattisen tunnistamisen standardeja.

Olisitko sinä kiinnostunut blogaamaan/vlogaamaan kanavissamme ja nostamaan #KIRAHVIn pöydälle? Tiedätkö jonkun, jonka ääni kannattaisi ehdottomasti nostaa Hubissa esiin? Ilmoita oma aiheesi mukaan

Share This

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sen tarjoamat evästeet. lisätietoa

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close