Potentiaalisten riskien tunnistamiselle on kehitetty riskimaa -malli KIRAHubin kehityshankkeessa
Paine tuntea materiaalien alkuperä kasvaa
Yrityksiltä vaaditaan yhä tarkempaa tietoa tuotteidensa toimitusketjuista – ei vain vastuullisuusraportointia varten, vaan myös pakotteiden, pakkotyöasetuksen ja konfliktimineraaliasetuksen täytäntöönpanon tueksi. Tämä tarkoittaa tiedon keräämistä siitä, mistä maista rakennusmateriaalit ovat peräisin ja millaisia ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä niihin voi liittyä.
Tilanne on muuttumassa nopeasti: geopoliittinen epävarmuus, kuten Trumpin käynnistämä kauppasota, on tuonut toimitusketjuriskit uudella tavalla yritysten pöydälle. Samalla EU on antanut lisää aikaa toimitusketjun huolellisuusvelvoitteiden täyttämiseen ns. simplification-muutoksen myötä. Alan toimijoilla on nyt oivallinen hetki kehittää huolellisuusprosessejaan.
#KIRAriskDD-hankkeessa on mukana jo 27 suomalaista rakennuttajaa, rakennusliikettä ja materiaalivalmistajaa yhdessä määrittämässä, millainen huolellisuusprosessi suomalaisella kiinteistö- ja rakennusalalla voisi olla. Mukana ovat myös Rakennusteollisuus RT ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli. Suuret eurooppalaiset rakennustuotevalmistajat ovat käynnistäneet raaka-aineiden alkuperän kartoitukset, ja myös Suomessa on tunnistettu tarve lisätiedolle – vaikka monelle aihe on vielä uusi.
Hankkeessa on tähän mennessä analysoitu rakennuksissa käytettävien materiaalien raaka-aineita. Sen pohjalta on kehitetty riskimateriaali- ja riskimaamallia, joka hyödyntää yleisiä tietolähteitä kuten ESG-indeksejä ja Suomen Tullin tuontitilastoja. Korkean riskin maita, joista tuodaan rakennusmateriaaleja Suomeen, ovat hankkeen analyysien perusteella mm.: Brasilia, Egypti, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina, Turkki, Ukraina, Vietnam ja Venäjä. Riskit vaihtelevat materiaaleittain, mutta moniin näistä maista liittyy merkittäviä riskejä liittyen ihmisoikeuksiin, työolosuhteisiin ja lainsäädännön toimeenpanoon. On hyvä huomata, että myös näistä maista voi tulla materiaalia kestävistä lähteistä, mutta tämän todentaminen vaatii tarkkaa huolellisuusprosessia.
Kehitteillä kontrollipistemalli
Parhaillaan hankkeessa kehitetään riskisimpien materiaalien toimitusketjun hallintaan kontrollipistemallia, joka mahdollistaa materiaalien alkuperän vastuullisuuden arvioinnin ilman, että yritysten tarvitsee paljastaa liiketoimintakriittisiä toimitusketjutietojaan. Se pohjautuu OECD huolellisuusprosessiohjeistukseen, mutta on räätälöity suomalaiselle rakennusalalle. Kontrollipistemallin idea on, että kaikki toimijat toimitusketjussa eivät yritä selvittää raaka-aineen alkuperän kestävyyttä kukin erikseen alkulähteille saakka, vaan tietoja kysytään toimijalta, joka on riittävän lähellä rakennushanketta ja jolla on parhaat valmiudet välittää tietoa toimitusketjunsa kestävyydestä – jopa kaivoksilta asti.
Hankkeessa kehitetään käytännön kyselymalli rakennushankkeiden käyttöön. Tämän mallin avulla hankinnoissa voidaan kartoittaa kontrollipisteiltä, kuten rakennusmateriaalivalmistajilta, toimitusketjun alkupään kestävyyden hallinnan kypsyyttä. Yhtenäinen ja yritysten sovellettavaksi tarkoitettu malli helpottaa sekä kyselyihin vastaavien että huolellisuusvelvoitetta toteuttavien yritysten työtä ja parantaa prosessien sujuvuutta. Työkalua kehitetään hankkeen aikana osallistuvien yritysten kesken ja viimeistellään syksyllä tehtävien pilottien yhteydessä.
Hankkeeseen osallistuvien näkemyksiä:
”Talotekniikkaurakoitsijana asennamme yksittäiseen isoon kiinteistöhankkeeseen kymmeniä tuhansia tuotteita. Kun tuotteita valitaan, on yksityiskohtaiseen tarkasteluun käytettävissä vain rajallinen aika. Siksi on tärkeää, että tuotteiden vastuullisuustiedot – alkuperätiedot mukaanluettuna – ovat helposti löydettävissä, luotettavia ja esitetty vertailukelpoisessa muodossa. Tämä mahdollistaa nopean ja vastuullisen päätöksenteon projektin kiireisessä aikataulussa.”
Jan Hellman, hallituksen puheenjohtaja, Amplit Oy
”Vastuullisen toimitusketjun vaatimus kumpuaa arvoista, joissa ihmisten ja ympäristön kunnioitus ohjaa päätöksiä myös vaikeissa tilanteissa. Hanke tuo ensimmäisen luotettavan kontrollipisteen, joka tekee toimitusketjun läpinäkyvyydestä konkreettista ja todennettavaa.”
Petri Ahola, Head of Construction Engineering, NREP
Tule mukaan pilotointiin!
TT-säätiön tukema määrittelyvaihe päättyy kesäkuussa ja syksyllä menetelmää hiotaan käytännössä.
Tavoitteena on toteuttaa viisi pilottia, joissa rakennusmateriaalien huolellisuusprosessin menetelmää kokeillaan käytännön projekteissa yhdessä rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja materiaalivalmistajien kanssa jo syksyn 2025 aikana. Pilotoinnin tarkoituksena on testata käytännössä, miten malli toimii ja miten se tukee päätöksentekoa rakentamisen arjessa. Pilotoinnin toteuttamisen rahoittamisesta sovitaan osallistuvien yritysten kesken pilottikohtaisesti. Menetelmä pyritään saamaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Osallistuja saa:
– läpinäkyvyyttä toimitusketjuihin ilman tarvetta paljastaa koko ketjua
– riskien hallintaa EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla
– käytännönläheistä työkalua, jota voidaan hyödyntää tilaajien ja toimittajien välillä
– koulutusta hankintoihin osallistuville.
Pilotoinnin avulla voidaan kehittää mallia niin, että siitä muodostuu tehokas ja käyttökelpoinen työkalu rakennushankkeisiin – tilaajille, urakoitsijoille ja rakennustuotteiden valmistajille.
Kiinnostuitko?
Ilmoittaudu määrittelyvaiheen tulosseminaariin (Teams) 11.6.2025:
Lisätietoja hankkeen vetäjiltä:
- Petri Suutarinen, Finreim Oy, 040 033 0322, petri.suutarinen@finreim.fi
- Vesa Ilmarinen, Katalysti Oy, 040 508 6447, vesa.ilmarinen@katalysti.fi
- Teemu Lehtinen, CEO, KIRAHub, 040 456 6108, teemu@kirahub.org